torstai 28. huhtikuuta 2011

Terveellinen luonnonmukainen iltavoimistelu.

 Eilen illalla minulla oli ilo saada opetusta terveellisestä, luonnonmukaisesta iltavoimistelusta.
Tässä alkuasento.
 Taivutus oikeaan.

 Taivutus eteen.

 Taivutus taakse.

 Taivutus ties minne.

 Taivutus????

Loppuvenytys!!
Kehoitan teitä, rakkaat lukijani, harjoittelemaan aluksi keittiön lattialla ja vasta myöhemmin vesien lämmittyä siirtymään veden pinnalle!

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Nopea pääsiäisnoita.

 Parhaani yritin, mutta kaikki mitä pääsiäisnoidasta sain kuvattua, oli sen jättämä luudanjälki taivaalle. Olen varma siitä, että se lensi ääntä nopeammin.

 Sen sijaan tapasin tämän hurmaavan pääsiäispupuneitosen. Kuten kuvasta näkyy, se muni runsaasti suussasulavia suklaamunia. Se miten pääsiäispuput munivat, on säilynyt minulle tähän ikään asti arvoituksena. Amanda mainitsi tietävänsä, muttei kerro.

Oikein kaunista ja iloista vapun odotusta teille kaikille, hyvät lukijat! Tässä menään juhlasta toiseen vauhdikkaasti.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Yhtenä iltana.

Yhtenä iltana, tarkemmin sanottuna tiistai-iltana päätin katsoa televisiosta minua kiinnostavan ohjelman. Aikoessani istahtaa sohvalle, huomasin salmesta tulevan punaisen laivan.
 Siitähän piti ottaa kuva. Sen nimi on Belland.

 Olin tuskin asettunut uudelleen sohvalle, kun huomasin maailman muuttuneen kullankukertavaksi. Otin kuvan.

 Vastapäinen saari kylpi kultaisessa ilta-auringossa. Kuvasin sen.

 Ei mennyt kauaakaan, kun keskeytin televisionkatselun kuvatakseni sinipuna-maiseman.

 Sitten alkoi sininen hetki.

 Ilta pimeni, ja loistot rupesivat iskemään minulle silmää. Punaista ja vihreää. Koska aikomani ohjelma oli joka tapauksessa jo mennyt minulta ohi, aloin valmistella kuutamon kuvaamista. Laitoin kameran jalustaan ja sen asetukset kuutamokuvia varten sopiviksi. Kulutin runsaasti aikaa taivaanrannan tarkkailuun. Kuuta ei näkynyt koko iltana, ei yönä.

En tiedä minne se on kadonnut. Sunnuntai-iltana se vielä oli olemassa. Kamera ei vaan silloin ollut jalustassa, eikä asetukset kohdallaan. Aika taiteellisen kuvan sain onneksi käsivaraltakin.
Kamera on edelleen jalustassa. Haluan saada otettua sellaisen kuvan, missä pääsiäisnoita lentää luudalla kuun editse.
Iloista ja lämmintä pääsiäistä kaikille blogiystävilleni!

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Kevätkampa # 016.

Kevätkammasta löytyy hienoja kevätkuvia.

 Koska en millään olisi jaksanut odottaa kevättä, minulla on ollut etuportailla jo kolme viikkoa narsissikori.

 Takaterassilla kukkivat perunanarsissit. Nuo sammakot on tainnut vallata kevät-ties mikä.

 Viikko sitten ripustin ovenpieleen nuo siniset orvokit.

 Nyt laitoin jo keskelle pihaakin orvokkeja.

 Tämä lumen alta vapautunut pariskuntakin sai oman pikku orvokkikorinsa.

 Ahaa! Täällä kuvataan. Amandan mielestä tällainen asetelma on hieno.

Tässä varsinainen kevätkuva. Nautiskellaan! Ihanaa keväistä pääsiäisviikkoa kaikille lukijoillemme!

torstai 14. huhtikuuta 2011

Satumainen päivä.

 Eilinen satumainen päiväni alkoi jo edellisenä iltana. Kuvasin tämän Tuonelan joutsenen pimeän langetessa. Kuvasta tuli epätarkka, mutta ah' niin taiteellinen.
Eilen aamupäivällä minulla oli ilo päästä osallistumaan saarikylän koulun teatteripäivään. Saimme nähdä Kotkan kaupunginteatterin kolmen näyttelijän esittämän "Repullinen tarinoita"-esityksen. Siinä tutustuttiin klassisiin sankaritarinoihin alkaen Väinämöisestä jatkaen Odysseukseen, hänestä Troijan puuhevosen kautta Hölmöläisten tarinoihin. Väliin mahtui eläinsatuja, kansanviisauksia ja neuvoja mistä nämä tarinat löytää luettavakseen. Hieno esitys. Oppilaille oli vielä järjestetty kaksi työpajaa teatteri-ilmaisusta. En voinut jäädä niitä seuraamaan, sillä minun tuli kiiruhtaa keskustaan asioilleni.

Toimitettuani asioimiseni menin Kaupunginkirjastoon, jossa oli satumaiseen päivääni täydellisen osuva taidenäyttely.

 Aluksi lumouduin tietenkin kissoista.

 Oli siellä kuvattu muitakin eläimiä.

 Sydämeni vei tämä käsityö.

Raidalliset kissat sulautuvat maisemaan.

 Tässäpä valmis taulu seinälle.

Tällä hurmaavalla tekniikalla oli askarreltu lintuja ja perhosia ja saavutettu niiden uskomaton keveys.
Lopuksi menin postimerkkikerhoon, missä postimerkit kertoivat omia tarinoitaan.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Kevätkampa # 015.

 Jää tummuu. Siihen ilmestyy lupaavia, pitkiä, tummia juovia. Laskeva aurinko maalaa merimaiseman haluamillaan väreillä. Pilvet hohtavat iltaruskoa. Kevät pidättää odotuksesta henkeään. Niin minäkin.

Napauttamalla ylläolevaa löydät lisää kevään iloa.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Neljännen kansion neljäs kuva.

Johan me taas Amandan kanssa kiittelemme ratkiriemukkaista kommenteistanne edelliseen postaukseen. Toinen muuttolintu on siis tunnistettu. Se on Keisarinnakukertaja-Grand Old Lady-Godga Godzilla (suku: Kotka tissimus)-Helykotka-Laahus katselmus-Valkoinen konkkanokkakukertaja-Nokkava kuningatar (tiet.nimi Rutus femilis)-Kotkatar-Kuningataräitikomistus-Hallitsijalintu-Mahtavus hallitus-Kaakonkukertaja-Anoppisorkkija (tiet. nimi Tulitpas cuitencin)-Kuningatarkotka-Konkkanokka-Motherinlove.
Eilen käydessäni kaupungin keskustassa, bongasin matkalla kolme lintubongaria kiikareineen ja jalustoineen. He eivät tiedä mitä ovat menettäneen, kun eivät ole huomanneet pistäytyä pihallani:)

Marimeri haastoi minut jo jokin aika sitten julkaisemaan neljänen kansion neljännen kuvan. Tämä hieno linnoitus sopisi hyvin Keisarinnakukertajan j.n.e. synnyinpaikaksi. Haasteen tehtäviin kuuluu kertoa jotakin kuvasta. Kuvan olen ottanut 28.6.2009 ollessani menossa kesäteatteriin katsomaan Karhulan Työväennäyttämön esittämää musikaalia Viulunsoittaja katolla. En ole varma monesko kerta tämä oli, kun näin eri teattereissa Viulunsoittaja katolla-esityksen. Joka kerran olen ollut täysin hurmaantunut ja lopussa pirauttanut kyyneleen. Hieno oli tämäkin esitys. En yhtään ihmettele, että Karhula Työväennäyttämö valittiin viime vuonna Vuoden harrastajateatteriksi. Kesäteatterina se toimii historiallisessa Kyminlinnan linnoituksessa. Olen huomannut tämän haasteen kiertäneen jo niin monessa blogissa, etten arvaa haastaa suoranaisesti ketään, mutta sen saa tästä napata kuka haluaa. Olkaa hyvät!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Toinen muuttolintu.

 Kiitos kaikille ihanille blogiystävilleni osallistumisesta ensimmäisen muuttolinnun lajimääritykseen kommenteissanne! Sehän osoittautui siis olevan: Sinisilmä-Punanokka-Kotilintu-Hurmurilintu-Nokkava silmälintu-Lurppaluomitirppa-Sinisilmäpunanokkatirppa-Sinisilmäkotilintu-Vartijalintu-Sirusilmälunni-Lilajuovauivelo ja tieteelliseltä nimeltään Silmäselkäisten sukuun kuuluva Silmitus monistus. Siinä sitä on minulle aivovoimistelua, kun opettelen ulkoa koko sen nimen ja kerron sen sujuvasti kesävieraille.
Vaan mikä mahtaakaan olla nimeltään ylläoleva muutolintu, joka sekin on taiteilija Anneli Moilasen tuotantoa ja poseeraa tässä odotellessaan kesäistä sijoituspaikkaa puutarhaani.

 Kuten profiilista näkyy, tämä on aivan varmasti naaraslintu. Sillä on hienot kultaiset korvarenkaatkin.

 Amanda ei suinkaan asettunut tähän, jotta linnun koko selviäisi. Amanda on nähkääs sitä mieltä, että hänellä on tämän tienoon upein kasvoprofiili ja patsaana hän on siitä monipuolinen, että hän sijoittaa itsensä päivän mittaan usempaankin paikkaan, jolloin  syntyy se vaikutelma, että pihassani on useita Amanda-Beata-Cecilia-Dorothea-Eufrosyne-Francesca-patsaita.

 Tällä linnulla on sievä pieni laahus mekossaan.

No niin, nyt riittää patsaiden esittely kertakaikkiaan!!
Toivotamme kevätmielistä alkavaa viikkoa kaikille lukijoillemme!