perjantai 27. syyskuuta 2013

Johan säikähdin

Tähän alkuun paljastan, että edellisessä bloggauksessani esittelemäni salaatti on lajinimeltään Salanova.
Kylläpä minä säikähdin pahasti, kun alkuviikosta täällä vaikutti siltä, että ollaan siirtymässä suoraan kesästä talveen ja jätetään syksy tänä vuonna kerrassaan kokematta. Säätiedote ennusti hallaa ja pakkasia ja laskihan se lämpötila yhtenä yönä peräti yhteen plusasteeseen.
Vesilinnut suuntasivat etelään.

Pikainen katsaus paikalliseen syysmuotiin. Poikkiraidat näkyvät olevan edelleen in.

 Tutkimusalus Muikku suunnisti tutkimaan meriveden tilaa. Huomatkaa Herra Kiven syyspuku. Vihreää pitsiä takin helmassa.

Minä siis säikähdin ja kiiruhdin kantamaan pelargoniat, verenpisarat ja begoniat sisään. Harmitti. Olivathan pelargoniat juuri saavuttamassa pituuskasvunsa ennätyksen. Yksikään ei onneksi katkennut niitä sisään kantaessani.

Jouduin sijoittamaan kukat väliaikaisesti olohuoneeseeni. Se muistuttaa nyt epäilyttävästi kukkakauppaa. Olen harkinnut puutarhakutsujen pitämistä sisätiloissa.
Yölämpötilat näkyvät ennusteiden mukaan nyt kohoavan lähes kymmeneen asteeseen. Se on hyvä. Minulla on nimittäin syystoimet puutarhassa pahasti kesken.
Toivottelen kaikille oikein ihania syyspäiviä. Herra Kivi yhtyy toivotuksiin.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Uusi kuvakulma-haaste

 
CurryKaneli haastoi minut blogissaan seuraavanlaiseen:
Ota valokuva tai useampikin kodistasi tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.
Olen tainnut esitellä kotiani jo yhdestä jos toisestakin kuva- ja nälökulmasta katsottuna.
Tässäpä kuitenkin aivan uusi kuvakulma keittiöstäni.
Sukulaistyttö kiidätti minulle heinäkuun loppupuolella syötäväksi jämäsalaatin pikkupikku ruukussa.
Koskapa salaatti vaikutti kovin reippaalta, siirsin sen isompaan ruukkuun. Siitäkös se innostui ja rupesi viihtymään keittiönpöydälläni. Se kasvaa nopeammin kuin ehdin sitä syödä. Siitä on tavattoman kätevää napsaista salaattia suoraan voileivälle. Se myös kuuntelee mielellään juttujani eikä ole juurikaan ruvennut väittelemään kanssani edes maatalouspolitiikasta. Kunhan myhäilee.
Tämä salaatilajike oli minulle aivan uusi tuttavuus, kun se alkukesästä ilmestyi vihanneskauppiaan tarjontaan torilla. Saatte vapaasti arvailla mikä lajikkeen nimi on. Siinä on makua ja se pysyy kauniina salaatissa.
Haasteen sääntöjen mukaan minun tulisi haastaa tässä viisi blogiystävääni. Koska en ehdi puuhailla haasteita eteenpäin, toivon halukkaiden nappaavan tästä idean ja ottavan osaa haasteeseen.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Uusi passi arvokkaasta paikasta.

 Tuli aika hankkia uusi passi. Ensin oli tietenkin pakko käydä passikuvassa. Passikuvaan meneminen vaatii ihmiseltä aivan erikoista ponnistusta. Kuten tavallista siitä tuli kaamean näköinen. Talo, josta passia menin hakemaan, on sen sijaan vallan komea. Tällaista rakennusta sopii nimittää kivitaloksi. Se on rakennettu vuonna 1915. Passin sieltä anominen tuntui oikein arvokkaalta.

 Porraskaiteet sopivat tyyliin.

 Porraskäytävän seiniin on malattu kauniit jugend-tyyliset friisit.
Kaamean näköisestä passikuvastani huolimatta passi minulle myönnettiin. Nykyaikaiseen tapaan minulle luvattiin tulevan kännykkääni tekstiviesti, jossa kerrotaan milloin ja mistä R-kioskista saan passini noutaa. Passin noutaminen R-kioskista ei kylläkään tunnu lainkaan arvokkaalta. Onneksi ei ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen tarvitse passikuvaan mennä. Ainakaan toivottavasti. Pystyn kyllä kuvittelemaan noin kaksikymmentäviisi eri tapahtumaa ja syytä joiden takia mahdollisesti voisin taas joutua passikuvaamoon.
Kauniin kivitalon viereinen puutalokin on kaunis.
En laita tähän sitä passikuvaani vaan toivottelen kaikille aivan mainiota syyskuuta ja jatkuisivatpa nämä kesäiset säät vielä KAUAN!