maanantai 29. marraskuuta 2010

Viime yönä se tapahtui.

Perjantaina huomasin jäänmuodostusta.

 Oli pakko mennä kuvaamaan hauskoja jäälumpeenlehtiä.

 Tutkielma:))

 Tänään aamulla herätessäni havaitsin pakkasherran tehneen töitä koko yön.

Päätimme Amandan kanssa "olla aina iloisella päällä kuin kissa liukkaalla jäällä"!

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Kalastuskievarin näkymät.

 Kävin viime perjantaina Korkeakosken Kalastuskievarissa syömässä. Taas syömässä! Ajattelee kenties ajattelevainen lukijani; eikö hän mitään muuta tee. Ei se mitään! Kalastuskievarin näköalahuoneesta on hienot näkymät Kymijoelle. Muutama kalastajakin näkyi.

 Toiseen suuntaan joelle näyttää tällaiselta.

Korkeakosken vanhoja tehdasrakennuksia. Lienevät peräisin 1890-luvulta, jolloin kartonkitehdas tuohon rakennettiin. Harmaa rakennus vasemmalla on vesivoimala. Se on rakennettu vuonna 1926.

lauantai 20. marraskuuta 2010

Merry-Go-Round.

 
Iines heitti minulle Merry-Go-Round-haasteen. Otin Iineksen kuvasta räpylän ja harmaan värin. Tässä paikallisen tunnetun henkilön räpylä on ikuistettu kesäteatterin seinälle. Merry-Go-Round pyörähtää minulta Armille.



torstai 18. marraskuuta 2010

Toinen syysmyrsky.

Heräsimme Amandan kanssa tänään aamulla raivoisaan tuulen ulvontaan. Terassin oven lasi oli lumen peittämä. Amanda halusi kurkistaa ulos, mutta tuuli oli niin voimakas, etten jaksanut painaa ovea auki. Kurkistelimme sitten ulos pihanpuoleisesta ovesta. Totesimme tilanteen katastrofaaliseksi. Lunta tuprutti, lämpömittari näytti +0,5. Söimme aamupalaa. Amanda söi kanaa, minä kaurapuuroa. Vetäydyimme takaisin sänkyyn.
Nousin uudellen ylös, kaipasin aamukahvia. Laitoin astianpesukoneen päälle. Sähköt katkesivat. Otin astianpesukoneen pois päältä. Join kahvia. Kaadoin loput kahvit termokseen. Sähköt tulivat takaisin. Keitin lisää kahvia ja kaadoin senkin termokseen. Söin kahvin kanssa perunarieskaa ja Juustoportin Pohjanmaa-juustoa. Mietin onkohan se edes oikein sopivaa. Syödä nyt Pohjanmaa-juustoa täällä etelä-kaakossa. Amanda veteli unia sängyssä.

Lumisade muuttui vähitellen rännäksi. Istuin olohuoneessa ja katsoin TV:tä. En juuri koskaan katso aamuisin TV:tä. Nyt olikin poikkeustilanne. Söin mansikoita sokerin ja kerman kera. Mistäkö olin saanut mansikoita tähän aikaan vuodesta. No, ostin niitä eilen Karhulan torilta vihannesmyymälästä. Minulla oli pienoinen aavistus siitä, että saatan tarvita niitä tässä säässä. Amanda makasi edelleen sängyssä. Lämpötila oli noussut 1,5 plusasteeseen.

Räntälämpäreet suurenivat. Näkyvyys katosi. Join kahvia kaura-karpalo-pikkuleivän kera. Lämpötila kohosi yhä. Amanda makasi edelleen. Tein yhdistyksen kirjanpitoa.

 Olin ajatellut mennä tänään Kolmikulman joulumarkkinoille. Kaivoin esiin jokasään kengät.

Menin pihalle tarkastelemaan vaurioita. Niitä ei löytynyt. Kurkistin Kesätupaankin, jossa ankat tuijottivat kauhistuneina näkymää. Tulin sisään. Ymmärsin olla lähtemättä Kolmikulman joulumarkkinoille. Söin perunoita, porkkanoita, parsakaalia ja 9 prinssinakkia. Join kahvia. Amanda makasi. Illan tullen sade lakkasi ja lämpötila kohosi 3,5 asteeseen. Amanda nousi ylös, söi, kurkisti pihan puolen ovesta ja luikahti nopeasti talon alle. Ei hän siellä kauaa viihtynyt. Vietimme rauhaisan illan. Tämä oli toinen syysmyrsky. Saarikylässä sanotaa tarvittavan kolme syysmyrskyä ennen talven tuloa. Tarvitaan myös kolme veden nousua. Vesi ei tässä myrskyssä noussut vaan laski. Edellisessäkin myrskyssä se laski. Joudumme siis näkemään vielä vähintään kome myrskyä lisää ennen talven tuloa. Ai niin, ne tämänpäiväiset vauriot. PAINOIN ILLALLA PUOLI KILOA ENEMMÄN KUIN AAMULLA.




sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Kissantassunruusu.

 Puutarhassani istuu edesmenneen kissani Rosamundan näköispatsas. Huomasin eräänä päivänä Rosamundan aikovan kasvattaa talveksi itselleen vihreän turkin. Sitäpaitsi sen varpaiden väliin on kasvanut merkillinen kasvi.

Tarkastelin sitä lähemmin ja kysäisin Amandalta, josko hän tietää mikä tuo on. Amanda kertoi heti enempiä kummastelematta sen olevan kissantassunruusu. Kuulemma tieteelliseltä nimeltään felis silvestris catus rosaeae.

 
Rosamunda istuu koivun kannon päällä. Samassa kannossa kasvaa tämä toinenkin yksilö. Se on Amandan mukaan samaa lajia. Hänhän sen tietää.
 

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Parsakin kallistui.

Eilen raivosi ensimmäinen syysmyrsky. Tämä puutarhataulu, joka riippui tuossa ovessa
makasi tänä aamuna väärän miehen jaloissa. Myrsky oli temponut sitä niin kovin, että sen ripustuslanka oli katkennut. Onneksi se oli pudonnut noin päin, eikä sitä peittävä lasi ollut särkynyt. 
Väärä mies näkyi suhtautuvan asiaan tyynesti.


Syysvärissään hehkuva parsa oli kallistunut. Se ei kuitenkaan katkennut.
 Meriveden korkeus oli eilen -75 cm. Merenpohjaa näkyi rannassani niin pitkälle, ettei minun naismuistini mukaan sellaista ole tässä ennen nähty. Tänään vesi oli aamulla noussut. Sen korkeus oli +75 cm. Puolentoista metrin muutos alle vuorokaudessa on aikamoista. Iltapäivällä tarkastelimme Amandan kanssa rantaa. Kuvittelimme löytävämme myrskyn ja veden laskun ja nousun jäljiltä kenties aarteen tai vaikkapa merenneidon kaulakorun. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Nautiskelimme kuitenkin ihanasta päivästä. Tänään oli peräti 7 astetta lämmintä.


lauantai 6. marraskuuta 2010

Räntää.

 Nyt sataa räntää. Onneksi se sataa vielä sulaan maahan ja häviää saman tien. Puutarhassa on vielä paljon syysiloa. Monet kurjenpolvilajikkeet kehittävät lehtiinsä hienon syysvärin.

Ruusut sietävät pientä pakkastakin. Morden centenntial avasi varmaankin viimeisen kukkansa tänä vuonna.

Ingrid Bergmankin pinnisteli vielä yhden kukan auki. Kuvaan mukaan tunkeutunut kenkäni ei juuri kuvaa kaunista.

La Paloma on jo monena vuonna voittanut Kesän viime ruusu-kilpailun.

 Peittoruusu The Fairy on aina viimeisin kukkija, mutta se kilpailee eri sarjassa.

 Punapajuangervo ja iso maksaruoho tekevät iloiseksi.

Tämä nepalinhanhikki on kukkinut heinäkuusta lähtien. Siinä on niin hyvä kukkija, että sitä lisätään ensi keväänä useampaankin paikkaan puutarhassa. Räntäsade lakkasi jo, yöstä taitaa tulla kylmä, ennuste lupaa nollakeliä.



torstai 4. marraskuuta 2010

tiistai 2. marraskuuta 2010

Pää höyryssä.

Nyt on jo toista viikkoa viikkoa vierähtänyt siitä, kun famu viimeksi kirjoitti tänne. Koska mitään ei näytä syntyvän, ajattelin valistaa lukijoitamme famun nykyisestä mielentilasta.

Viime aikoina famu on juossut pää höyryssä milloin minnekin. Eräänä iltana porhaltaessaan saarikylän postilaatikolta toiselle, hän oli napannut ylläolevan kuvan. Minusta se kuvaa hienosti famun pään tilaa. Juuri noin se höyryää. Kotiin tullessaan hän ilmoitti postilaatikoita tätänykyä olevan 142. Tai ehkä 143. Ai niin, hän unohti laskea mukaan omansa. Niitä onkin 144.

Ilta-aurinko on viime päivinä luonut ihmeellisiä efektejä.

Yhtenä iltana famu porhalsi laiturille ottamaan tämän kuvan. Sen nimi on kuulemma syyskaihoa.

Hän on ottanut myös tämän taidekuvan. Se tulee mukaan hänen suunnittelemaansa kirjaan "Kuvia Saarikylästä".

Joka aamu famu sentään muistaa nostaa tämän pelakuukorin ulos portaille ja illalla taaas sisään eteiseen yön ajaksi. Paljoa muuta häntä ei sitten olekaan näkynyt kotona. Ruoka-ajoistanikin olen saanut huomauttaa usein. Sunnuntaiaamuna, kun herätin hänet hyvää hyvyyttäni kello kolme siirtelemään kelloja, hän päästi höyrä ulos sangen kuuluvasti. Eilen hän oli maanantaikerhossa, tänään lähtee ihan pian yhteen syyskokoukseen, illalla hän menee kahvittamaan seurakuntavaalien ennakkoäänestäjiä, torstaina on taas yksi syyskokous ja sunnuntaina hän menee teatteriin. Milloinkahan tässä huushollista ruvetaan viettämään rauhallisia hetkiä pienen kissan kanssa. KYSYN VAAN!!
Toivotan kaikille niille, jotka vielä jaksavat täällä pistäytyä hyvää vointia ja kauniita syysunelmia! Terveisin Amanda.