Torstaina kävellessäni saarikylän raitilla kirjastoautolle, hämmästyin suurta määrää punaisia ja sinisiä vilkkuvia valoja. Harmittelin taas kerran sitä, ettei kamera ollut mukana. Lähemmäs tultuani näin kauempana tupruavan savua. Siellä oli talo ilmiliekeissä.
Kuvat sain veljeni vaimolta, joka oli ne ottanut ikkunastaan aivan palavan talon naapurista.
Tulipa pahaa jälkeä. Tulipalo on aina lohduton, ja tietysti vielä ikävämpää talon iän huomioiden. Taas on paljon muistoja tulen ruoaksi joutunut.
VastaaPoistaVoi ei, ikävä tapaus. Tuosta jää iso arpi kylänraitille. Ja talonomistajille iso suru ja elämänmuutos.
VastaaPoistaSurullista.
VastaaPoistaJa miten monet pelot jäävät tulipalon jälkeen ihmisen mieleen. Työkaverini kertoi tulipalon jälkeisistä kokemuksistaan, jo savun haju palautti tulipalonpäivän tunteet pintaan.
Harmin paikka.
VastaaPoistaTuli on hyvä renki mutta paha isäntä.
Enpä toivoisi kenellekään tapahtuvan omassa kodissan tuollaista.
Lohdutonta jälkeä tuli saa aikaiseksi silloin kun se ryhtyy isännäksi.
VastaaPoistaHuh, tuli saa pahaa jälkeä aikaan. :(
VastaaPoista:( surullista tosiaan. Kuvat näyttävät lohduttomilta.
VastaaPoistaEilaM!
VastaaPoistaSiinä talossa on aikojen saatossa asunut moni entinen saarikyläläinen.
KristiinaS!
Talon asukas lupasi heti urheasti rakentaa paikalle uuden talon.
Kaanon!
Minun kotini paloi siinä pommituksessa, jossa tämä talo säästyi. Pelkäsin sen jälkeen jopa tulen sytyttämistä keittiön hellaan.
Sylvi!
Tuli on salakavala isäntä.
Jerikonruusu!
Jälki on kamalaa katsottavaa.
Sirpa ja Kollo!
Pahat on jäljet.
Elisa!
Toivottoman näköistä on. Sitä miettii mistä kulmasta lähteä raivaamaan.
Tulipalo on jotain sellaista, joka minua pelottaa aina. Siinä tuhoutuu lopullisesti niin paljon, monesti koko eletty elämä. Vaikka tuhoutuneen talon tilalle rakennetaan uusi, niin ohimennessä yhä muistaa sen palaneen talon rauniot, ja tuntee sen hajun mikä raunioista syntyi.
VastaaPoistaSurullista.
No hui, ihan kananlihalle tulin, surullista tosiaan, ja vanha talo, harmi :(
VastaaPoistaMutta iloisempaa sunnuntaita sinulle loppupäiväksi ja rapsutus Amandalle ♥
Lapsuudessa kuultu paloauton ääni sai pelon väristyksiä aikaan. Kuunneltiin minne se ääni meni ja arveltiin, ketä onnettomuus kohtasi. Kerran paloi navetta eläimineen päivineen ja talon poika oli sen aiheuttanut leikeillään. Tuntui tosi ikävältä.
VastaaPoistaVoi mien surullinen tapahtuma. Tämä on ikävä shokki talon omistajalle.
VastaaPoistaPari viikkoa sitten oli monta paloautoa ostoskeskuksemme edessä ja osa kaupoista kiinni. Kellarissa oli savua, kertoi R-kioskin myyjä. Onneksi palokunta sai tilanteen hallintaan, sillä ostoskeskuksessa on myös bensa-asema ja vieressä isot kerrostalot.
Nämä eivät ole tervetulleita vieraita kenellekään. Palomiehet, ei niin palokaan.
VastaaPoistaTalon palamiin on aina suuri järkytys asukkaille. Siin menee monesti ihan kaikki muistot ja muu mitä on talos ollu. Ihan tyhjän päälle jää ja monesti ainoo mitä jälelle jää, on pääl olevat vaatteet.
VastaaPoistaHarmillist kans, et kylänraitilt häipyy talovnahus. Toivottavasti se saatas viel korjattuu ennellee.
Tiitsa!
VastaaPoistaKyllähän se pelottaa, etenkin tällaista puurakenteisessa pientalossa asujaa.
Seijastiina!
Amanda kiittää rapsutuksesta ja lähettää terveisiä Monalle!
Mayo!
Kamalaa on ajatella eläinten tuskaa navettapalossa.
Olivia!
Palon leviäminen on aina uhka. Tässäkin on aivan lähellä muita taloja. Onneksi palo saatiin taltutettua.
Zilga!
Kovin monta paloa silti Suomessakin vuosittain sattuu.
Partapappa!
Minulle jäi ylle vain yöpaita siinä pommitustulipalossa. Ennalleen tuota taloa on mahdoton korjata. Toivottavasti uusi talo nousee sen tilalle.
Kurja juttu :(
VastaaPoistaMeidän läheltä paloi muutaman päivä sitten koulu, ala-aste. Syynä oli joku sähkövika. Traumaattista lapsille mennä kouluun kun rauniot jäljellä.
Surullista, mutta pitkän iän ja sodan sai talo elää.
VastaaPoistaUhka ja tuho ei tullut nyt, kuten vuonna 1943, taivaalta.
VastaaPoistaElänkaarikurssilla joku kirjoitti vanhan talon tarinan; saarikylän palaneella talolla olisi varmasti paljon kerrottavaa niin sodan kuin rauhan ajalta.
Asuin läpi nuoruuteni paloaseman lähellä, vain sankarihautausmaa oli välissä. Ristit kertoivat kuolemasta, paloautojen sireenit tulesta joka oli muuttunut hyvästä rengistä huonoksi isännäksi.
Voi talovanhusta! Sillä olisi ollut vielä pitkä elämä edessä.
VastaaPoistaIkävä tapaus,luin siitä lehdestä,onneksi ei levinnyt muualle,hyvää alkavaa viikkoa sinulle.
VastaaPoistaNäyttää niin surulliselle tuo palanut talo. Mut onneksi ei tainnu henkilö vahinkoja tulla? Tuli on armoton kun se pääsee vapaasti tekemään tuhojaan.
VastaaPoistaRita!
VastaaPoistaLapset joutuivat näkemään tulen vaarat ikävän omakohtaisesti.
Arleena!
Paljon oli talovanhus nähnyt.
Lastu!
Tämän talon tarina olisi hyvä kertomuksen aihe.
Kiirepakolainen!
Hyväkuntoiselta talo näytti - ainakin päältä katsoen.
Ritva!
Ajatus tulen leviämisestä ehti kauhistuttaa. Hyvää tätä viikkoa!
Nenunen!
Talossa ei ollut ketään kotona. Siksi tuli varmaan ehtikin riistäytyä niin pahasti valloilleen.
Tulipalo on kamala asia ja oman kodin palaminen niin traagista. Tulella on valtava mahti.
VastaaPoistaHerran pieksut sentään kuinka kävi.
VastaaPoistaToivottavasti talo retuseerataan vanhaan uskoon ja miljööseen sopivaksi.
Namu unia!
Voi että...tuli on hyvä rneki mutta todella huono isäntä. Siinä taas katosi pala historiaa ja joltakin omaisuutta! Surullista.
VastaaPoistaTuntuu pahalta nähdä jonkun ihmisen menettävän rakkaan kotinsa.
VastaaPoistaOnneksi kuitenkin säästyi ihmishenget, sehän kuitenkin on pääasia.
Kaikkea hyvää sinulle !
Surullisia kuvia, tuli vei mennessään palan vanhaa aikaa.
VastaaPoistaAimarii!
VastaaPoistaEipä mahtanut palokunta juuri mitään tulen vallalle. Purkukuntoon meni talo.
Tarina!
Kotkan kaupunki valvoo aika tarkkaan uudisrakentamista. Miljööseen sopimattomia taloja ei ole saatu rakentaa.
Vilukissi!
Historiaa ikävä kyllä katosi savuna ilmaan.
Marimeri!
Ihmishenkiä ei menetetty, se on hyvä.
Tia!
Surullisia ovat kuvat.