torstai 23. kesäkuuta 2011

Aurinkoinen blogipalkinto.

Sain tämän aurinkoisen blogipalkinnon Mayolta. Siihen sisältyi tehtävä. Olisi kirjoitettava kuvaan liittyvä runo tai tarina.
Tänä aatonaattona
ei näy aurinkoa.
Minua on varoitettu
myrskytuulin uhkaeltu.
Siksi tuettu nyt on
varret tarhakulleron,
kannuksia ritarin,

kukintoja pionin.
Tuulensuojaan laitoinkin
riipuvan tuon orvokin,

ja aika monta pelakuuta.
Ei se mitään - pian jo
paistaa taasen aurinko.
Huomenissa, luulisin
kannan kaiken takaisin:)

OIKEIN HYVÄÄ JA LEPPOISAA JUHANNUSTA KAIKILLE LUKIJOILLENI!

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Dinosaurus pihassa.

 Tänään aamulla, kun famun kanssa juuri aioimme ruveta tavanomaisiin kitkemis- leikkaamis- nyppimis- kuoputtamispuuhiimme puutarhassa, huomasimme dinosauruksen tunkeutuvan meidän pihaan.

 Se oli hirvittävän suuri ja murisi tullessaan kuuluvasti.

 Famu osoitti erinomaista siviilirohkeutta ja kävi sanomassa sille, ettei se saa tallata näitä jalokurjenpolvia, joiden nimi on Brookside.

 Minä katsoin parhaimmaksi poistua takavasemmalle mitä pikimmin.

 Dinosauruksen etupäässä oli hurja suu, jolla se kaivoi naapurin pihalle ison kuopan. Takapäässä sillä oli pihti, jolla se pystyi nostamaan sähköpylvään kokoisia esineitä. Päättelimme famun kanssa sen näinollen kuuluvan dinosaurusten pihtihäntäislahkoon.

 Kaivamaansa suureen kuoppaan se istutti uuden sähköpylvään. Pylvääseen kiipesi erittäin rohkea mieshenkilö, joka siirsi meille tulevat sähkö- ja puhelinjohdot vanhasta pylväästä uuteen pylvääseen.

 Kun dinosaurus oli lähtenyt pois, huokasimme helpotuksesta, ja famu kävi kuvaamassa sen vanhan sähköpylvään raadon, joka oli nostettu juurineen pois naapurin kukkapenkistä.

Tässä iloksenne vielä kuva verikurjenpolvesta. Iloista juhannuksenodotusta kaikille blogiystävillemme! 

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Kesäkuussa illalla kello 22.

 Kesäkuussa. Kello 22 illalla. Sateen jälkeen. Silloin voi kuljeskella puutarhassa illan valossa ihailemassa laikkukirjokanukkaa. Se hohtaa hämärässä kukkineen.

 Kukkia on katsottava lähempää, sillä ne katoavat lehtien sävyyn.

 Rannassa hehkuu rusokuusama. Se jaksaa taas kukkia innoissaan, sillä se on koko vuoden ajan saanut runsaasti kissarakkautta. Saarikylän kissat käyvät rakastamassa sitä jopa talvipakkasella, vaikka Amanda vahtii sitä mustasukkaisesti.

 Kukat ovat viehättävän herkkiä.

Valkoinen syreeni jaksaa joka vuosi kantaa kukkiaan, vaikka se on kovin vanha.

 Ihana tuoksu!
 Lilanvärisen syreenin kukat ovat korkeammalla.

Yletyn juuri ja juuri sen huumaavaan tuoksuun.
Hyvää viikonloppua!

tiistai 7. kesäkuuta 2011

125-senttisen pelakuun siirto-ohje.

On jo niin lämmin, että olohuoneen ikkunalla kasvava 125-senttinen pelakuu olisi siirrettävä ulos.
Se ei ole mikään yksinkertainen juttu. Tässä ohje:

Kohta yksi: Valmistele pelakuu siirtoa edeltävänä päivänä kastelemalla se kunnolla ja kertomalla sille ulkoilmaelämän ihanuudesta.

Kohta kaksi: Kiinnitä pelakuun tueksi tarkoitettuun portaikkoon tukinaruja samantien.

Kohta kolme: Tarjoa siirtopäivänä sukulaistytölle ja hänen autonkuljettajalleen kahvia mummon marjapitkon kera rannan ihanuudessa.

Kohta neljä: Kun kahvit on juotu, ilmoita sukulaistytölle ja hänen autonkuljettajalleen hetken tulleen.

Kohta viisi: Pyydä sukulaistytön autonkuljettajaa tarttumaan tukevasti pelakuun ruukkuun.

Kohta kuusi: Tartu itse pelakuun runsaaseen varteen ja tue sitä lempeästi siirron ajan.

Kohta seitsemän: Pyydä sukulaistyttöä availemaan ovia.

Kohta kahdeksan: Kanna sukulaistytön autonkuljettajan kanssa tasatahtiin astellen pelakuu sille ajateltuun paikkaan pihalle.

Kohta yhdeksän: Kiinnitä pelakuu edellisenä päivänä solmimiisi naruihin.

Kohta kymmenen: Ota vastaan sukulaistytön autonkuljettajan kehut siitä, että olit huomannut sitoa tukinarut valmiiksi jo edellisenä päivänä.

Kohta yksitoista: Ihaile saavutusta ja kehu itseäsi.

Kohta kaksitoista: Ota valokuva pelakuusta blogia varten illan ihanuudessa.

Kohta kolmetoista: Totea kuvan epäonnistuneen liian voimakkaan taustavalon takia.

Kohta neljätoista: Ota valokuva blogia varten seuraavana aamuna aamuauringon valossa.

Kohta viisitoista: Totea kuvan epäonnistuneen, koska varjosi näkyy kuvassa ja pilaa koko vaikutelman.

Kohta kuusitoista: Ota valokuva blogia varten seuraavana iltapäivänä melkein sopivassa valaistuksessa.

Kohta seitsemäntoista: Korjaile sitäkin kuvaa vielä.

Kohta kahdeksantoista: Kirjoita blogi aiheesta: 125-senttisen pelakuun siirto-ohje.

Kohta yhdeksäntoista: Toivota blogisi lukijoille mainiota loppuviikkoa.

Mainiota loppuviikkoa kaikille lukijoilleni!

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Vastavaloon kesäaamuna, sanatonna.






Suloisia kesäaamuja kaikille lukijoilleni!