Oikea toivesyksy.

 Täälläpäin on tänä vuonna saatu viettää toivesyksyä. Ruska oli täydellisen kaunista.

 Auringonlaskut taivaallisen ihania.

 Herra Kiven kanssa olemme seuranneet joutsenenpoikien varttumista.

 Sää on pysytellyt vallan lämpimänä. Tänäänkin oli 10 astetta lämmintä. Villanukkajäkkärä kukkii.

Ruusut yrittävät vielä parhaansa mukaan avata nuppujaan. Tämä ei tiedä kumpi on koreamman puinaista kukka vai lehdet.

Maanpeittoruusu komeilee.

Malvikki innostui kehittelemään aivan uuden kukinnan.

 Kesän viimeinen valkoinen.

Tämä maanpeittoruusu pitää pintansa, vaikkei siinä ole enää lehtiä lainkaan.

Ilman ja veden lämpötilojen vaihtelu on kehitellyt monta sumuihmettä.

 Toissapäivänä peloiteltiin vallan hurjalla syysmyrskyllä. Herra Kivi ilmoitti minulle aikovansa pitää pintansa myrskyn kourissa. Hän on nimittäin kasvattanut pinnalleen kauniin vihreän sammalkerroksen.
Minä kantelin sisään kaiken pihalla olevan irtaimen ja suojaiseen nurkkaukseen vielä täydessä kukassa olevan keijumekon sekä kukkiaan vielä availevat ruukussa olevat kärhöt ja varustauduin viettämään unettoman yön tuulen voimakkuutta ja meriveden korkeutta tarkkaillen. Tuulilukemat jäivät ennustettua pienemmiksi ja merivesi nousi vain metrin normaalia korkeammalle.

 

 Eilen näytti jo näin leppoisalta, sillä tuuli kääntyi niin että tämä ranta jäi vallan suojaiseksi.

 Meri toi naapurin rantaan komean muovipöntön ja hienon punaisen poijun. Minä toivoin laatikollista vanhaa viskiä, mutta ilman jäin.

Rannassa kasvava vanha leppä sai kunnon merivesikastelun, mutta se on siihen tottunut.
Nyt vesi on jo laskenut normaaleihin lukemiin ja edelleenkin on lämmintä säätä luvassa.
Siitä onnellisena toivottelen oikein mainiota marraskuuta teille kaikille hyvät lukijani!