lauantai 18. heinäkuuta 2009

Aamusumua ja ihana yllätys.

Eilen aamulla, juuri kun aioin istahtaa takaterassille nauttimaan kupposen aamukahvia, huomasin lounaan suunnasta leviävän aamusumun.

Sen mukana tuntui tulevan kylmä henkäys.

Se johtui tietenkin siitä, että yö oli ollut lämmin ja merivesi on vieläkin suhteellisen kylmää.

Sumu tiheni niin, ettei lopuksi ollut juurikaan näkyvyyttä. Samanaikaisesti kuulin radiosta ylimääräisen paikallisen merisäätiedotuksen. Siinä varoitettiin veneilijöitä sankasta sumusta. Varoitus kannatti. Heti, kun se oli luettu, sumu alkoi hälvetä. Olin jo ehtinyt luulla, että kaunis sää oli vain unelmaa, ja istahtanut koneeni ääreen. Avasin blogini. Minua odotti ihastuttava yllätys.

Hpy oli lahjoittanut minulle ylläolevan suloisenkauniin blogipalkinnon. Olen siitä erittäin iloinen! Kiitos Hpy!

Lahjoitan Hpy:lle ja kaikille lukijoilleni tänään tämän valkoisen ruusun. Sen nimi on La Paloma. Tässä se on nupussaan.

Vähän auenneena.

Ja koko loistossaan.

9 kommenttia:

  1. Kiitos ruususta, se on todellinen helmi.
    Sumua oli meidänkin perällä eilen aamulla ja kyllähän sitä näilleajon alkaa ollakin. Syksy alkaa painaa päälle huomaamatta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kauniista ruususta! Menin yks aamu kovassa sumussa fillarilla töihin...hiukseni oli kuin "vasikan nuolemat" ...sumu satoi ihanasti maahan saakka.

    VastaaPoista
  3. Pelkkä ajatuskin aamusumusta virkistää kun on ollut kuumaa.

    Raikas on myös saamasi blogipalkinto, kaunis ja kirkas. Onneksi olkoon!

    Oi mikä ruusu! Sehän on kuin samettia ja kermavaahtoa, oo la laa :)))

    VastaaPoista
  4. Ooh, upea sumu! Hyvin olet saanut ikuistettua sen. Aina vain jaksan ihastella ja ihmetellä sinun näköalaasi - todella kaunis!

    VastaaPoista
  5. Zilga! Ole hyvä vaan! On hauskaa, kun voi lahjoitella ruusuja. Näin riitä riittä monelle.

    Vilukissi!
    Kun olen ensin vääntänyt tukkaa siedettävän näköiseksi, ja sitten joudun sumupilveen, on koko homma hukkaan heitettyä hienostelua. Ei voi mitään;)

    Rita!
    Ruusutarha tuottaa uskomattoman paljon iloa.

    Elegia!
    Niin jaksan minäkin, vaikka katselen sitä joka päivä.

    VastaaPoista
  6. Ruususta kiitän.
    Sumukuvasi ovat hienoja, mutta nätistä maisemasta sellaisia saakin.
    Aamuöinen sumu on jotenkin mystinen, varsinkin jos se leijuu metrin korkeudella. Minua viehättä aina sumun nouseminen lähijoesta.

    VastaaPoista
  7. Aimarii!
    Olen samaa mieltä. Sumu on lumoavaa katseltavaa. Sen sijaan sumuun joutuminen merellä on pelottavaa. Tutut kotirannan kivetkin muuttuvat tuntemattomaksi vaaraksi.

    VastaaPoista
  8. Kiitos kauniista ruususta!
    Sumussa on jotain kiehtovaa, upeita kuvia olet ottanut. Niitä katsellessa silmä lepäsi.

    VastaaPoista