Pullakassi kallistuu

Pullakassi valmiina maanantaikerhoon lähtöä varten.
Kassissa on kahvia, kermaa, sokeria ja kaksi pullakranssia.




Miksi kranssia, miksi ei pitkoa.
Ahkerana hintojen tarkkailijana olen jo jonkin aikaa sitten huomannut, että kranssista saa leikattua 12 pullanpalaa. Pitkoistakin sai aikaisemmin, mutta nyt ovat pitkot ilmiselvästi alkaneet lyhentyä. En ole kylläkään käynyt viivoitin kädessä niitä kaupassa mittailemassa, mutta silmämääräisesti katsoen sen kyllä huomaa. Miksi ne lyhenevät, selvisi tämänpäiväisistä uutisista. Jauhojen hinta on vuoden aikana noussut 60 prosenttia.
Siitä laskien entisestä 35 senttiä pitkästä pitkosta pitäisi olla enää jäljellä 14 sentin pätkäpitko.
Onneksi ne eivät ole vielä aivan niin lyhyitä. Kranssia on vaikea lyhentää, siihen ei jää reikää keskelle, jos kovin lyhentää. Sitä voi tietysti ohentaa.


Kerhossa keskusteltiin taas antoisasti ja laulettiin mielihyvällä.
Kotimatkalla valokuvasin tämän saarikylän kujalla olevan taideteoksen.


Taiteesta puheen ollen, tässä on Amanda Beata Cecilia Dorothean ruoka-alusta.
Siihen on painettu Claude Monet'n taulu. Amanda arvostaa taidetta.