Ateriointini on tällä viikolla karannut kauas ruokaympyrästä. Maanantaina maanantaikerhossa. Hyvä ilmaisu! Onhan päivänselvää, että maanantaikerho kokoontuu maanantaisin. Asiaan! Maanantaina maanantaikerhossa syntymäpäiväsankari tarjosi makoisia kanelipullia ja rusinapullia ja pikkuleipiä. Maistoin niitä kaikkia.
Sekä suussasulavaa kinuskikakkua. Otin isohkon palan. Kotiin palattuani ei tietenkään ollut nälkä. Söin illemmalla jugurtin. Myöhemmin muistin ruokaympyrän. Söin kaksi tomaattia ja mozzarellajuustoa.
Tiistaina eläkeläiskerhossa tarjottiin glögiä ja piparikakkuja. Kokouksen jälkeen lähdin muutaman muun naisihmisen kanssa KONDITORIAAN. Matkalla sinne onnistuin olemaan putoamatta ylläolevaan mustaan aukkoon johtuen ehkä sen vieressä seisovasta raidallisesta oliosta. Mikä mahtaa olla sen oikea nimi? On sillä pakko olla nimi. Ei kai putkimiehet lähtiessään työmaalleen kysy toisiltaan kuinka monta "niitä" tarvitaan mukaan. Olion vieressä näkyy liina jonka avulla minut varmaankin olisi ongittu ylös mustasta aukosta, jos olisin kadonnut sinne.
Kaupunki oli jo ripustanut tunnelmalliset jouluhimmelit puistokäytävän puihin.
Konditoriassa join kahvia ja söin mielettömän hyvää omenapiirakkaa vaniljakastikkeen kera. Kotiin tultuani ei ollut varsinaisesti nälkä. Söin jugurtin. Muistin ruokaympyrän. Myöhemmin illalla söin kaksi tomaattia ja mozzarellajuustoa.
Keskiviikosta ei ole kuvaa. Silloin sain yksillä kekkereillä leikkeleillä ja juustolla päällystettyjä viljatyttö-nimisiä leipäsiä. Ei mitään pieniä. Söin kaksi. Outo nimi niillä leipäsillä. Olenko minä ihmissyöjä? Kotiin tultuani ei taaskaan ollut nälkä. Söin jugurtin ja niin edelleen...........
Eilen, torstaina menin yhdistyksen syyskokoukseen. Siellä sai tietysti kahvia ja aika hyvää luumuwienerpitkoa. Otin kaksi palaa. Kotiin tultuani ja niin edelleen.........
Muistuttaisin tässä itseäni siitä, että eläkkeelle jäädessäni päätin laittaa itselleni joka päivä kunnon lämpimän aterian. Ainakin yhden. Kenties kaksi. Tänään aion syödä koko viikon annoksen vihanneksia ja kunnon lämpimän aterian. Huomenna menen nimittäin VPK:n pikkujouluun, jossa tietääkseni saa joulupuuroa ja torttuja ja ties mitä. Kotiin tultuani syön kenties jugurtin.....
Ai niin! Jottei kukaan huolestuisi, pitää muistaa kertoa, että maanantaiaamuna söin kaurapuuroa puolukkasurvoksen ja maidon kera. Aamupäivällä join kaksi kuppia kahvia ja söin omenan. Tiistaiaamuna taas söin kaurapuuroa puolukkasurvoksen ja maidon kera ja aamupäivällä kaksi kuppia ja keskiviikkoaamuna niin edelleen ja niin edelleen ja....
Lopuksi, käykääpä katsomassa Mummoa! Klikatkaa vain tuossa edellä olevaa mummoa-sanaa.
Ei sellaista ruokaympyrää kukaan voi kahvipöydän ääressä miettiä. Ihanissa leivonnaisissa on ympyrää kerrakseen. Mummo oli hauska.
VastaaPoistaHerran jestas, mitä kaikkia herkkuja onkaan ollut tarjolla! Kuka nyt noiden ollessa tarjolla, vois kieltäytyä.
VastaaPoistaMummo on persoona, sai naurut irtoamaan.
Ois tehny mieli lipasta tuosta kinuskikakusta...
VastaaPoistaMä oisin kyllä juuttunu ahteristani kiinne siihen mustaan aukkoon:)
Nuo tötteröt on varoituskartioita.
(En turhaan ollu poliisissa töissä) :DDDD
Ne on törppöjä :). Siis ainakin urheilussa. Kierrä törppö jne.
VastaaPoistaRuokavaliosi tuskin paranee, kun joulu lähestyy...
Jotenkin tutun näköisiä ruokaympyröitä...!
VastaaPoistaHyvä, Famu :)
Tuija!
VastaaPoistaEi voikaan:)
Aimarii!
Ei voi kieltäytyä, sehän on epäkohteliasta.
Arjaanneli!
Siis varoituskartioita. Hyvä, että olet ollut poliisissa.
Hullis!
Siis törppöjä. Siinä törppö varoitteli toista törppöä :o)
SusuPetal!
Sinäkin siis....!
No niin, ympyrät uusiksi :D Voisin lisätä tuon kinuskikakun omaan ympyrääni. Olen siitä hassu, että pullasta (edes korvapuusteista, heh, missään muodossa) en piittaa, mutta kakut ja leivokset, joulutortut - iso NAM!
VastaaPoistaJa ne tötsät ovat tietty kartiohattuja. Olisit ottanut mukaan ja pannut päähäsi :D
Tämän kaiken takia joutuu kieltäytymään juhlista, ei muutenkaan mahdu, kuin työhousut enään jalkaan. Mummo aivan hulvaton ;;)))
VastaaPoistaIhan hyvin oot kuule syöny, pitäähän sitä ihmisen herkutella ja onneksi et kadonnut sinne aukkoon : )
VastaaPoistaJa nyt minustakin tuli Mummo-fani ja sen kissakin oli niin mukavan pyöreä!
Elegia!
VastaaPoistaSeuravalla kerralla, kun näen kartiohatun koristaudun sillä heti.
Zilga!
Kyllä mummo ilahduttaa.
Taru!
Mummon kissa on vielä pulskempi kuin Amanda.
Olipas ruokaisaa. Tuli ihan kylläinen olo :) ainakin melkein :)
VastaaPoistaVesi kielellä noita herkkuja kuolaan…
VastaaPoistaMikä unelmamummo!
Isopeikko!
VastaaPoistaMelkein kylläinen on sopivaa. Ei pääse lihomaan.
Simpukka!
Saat maistaa! Ole hyvä!
Kyllä ympyrät unohtuu tuollaisten herkkujen edessä. Valmistaudut ihan selvästi joulun tuloon. Vaan olipas herkullisen näköinen kakku, nam!
VastaaPoistaTäällä vesi kielellä katselin herkkujen kuvia. Onneksi listallasi oli tuota jogurttiakin, sanovat maitohappobakteerin ehkäisevän lunssaa.
VastaaPoistaTykkäsin mummostakin, kun kuvat olivat veikeitä ja jutut passeleita, ei tarvinnut mamman täällä lukiessa punastella. Hyppy bussipysäkin vesilammikkoon oli varmasti riemullista.
Elisa!
VastaaPoistaPakko tässä on jo pikkuhiljaa ruveta harjoittelemaan joulumässäilyä:)
Unelma!
Taidan ottaa mallia mummon asenteesta.
Tuohan on kuin minun ruokaympyrästä. Olen niin perso pullalle ja kakuille, että voisin vaikka elää niilä. ;)
VastaaPoistaOlen seurannut tuota mummo-sarjakuvaa ja on tosi mainio. :)
Herkkuja jo hyvissä ajoin ennen joulua ja sitten joulunakin. Mutta onneksi sinulla on välissä noita kkkkkkkkaurapuuropäiviä :)
VastaaPoistaTallaista se tahtoo olla tähän aikaan.
Villikissa!
VastaaPoistaEi kerrota kenellekään meidän ruokaympyrästä;)
Arleena!
Kaurapuuroani en vaihda:O)
Usein kasaantuu asiat nyt sinulla pulla ja hyvät ;-) Kaurapuuroa ja jugurttia onneksi löytyy ympyrästäsi myös.
VastaaPoistaMakean ja erityisesti leivonnaisten ystävänä, ymmärrän täysin ruokaympyräsi sisällön. Voisin syödä ihan samalla tavalla :)
VastaaPoistaTia!
VastaaPoistaTänään siitä löytyy myös silakkaa.
Noppuli!
Meilläkin samat maistuvat.
:::Kun tämän luin, ensimmäiseksi nauruun tyrskähdyin ja sitten keittiöön hiivin ja pullapitkon eteeni riivin. Voita sivelsin senttiä kaksi ja olo tuli heti mukavammaksi.
VastaaPoistaNyt käyn lukemaan uudelleen ihanan postauksesi ja pysähdyn jokaisen herkun kohdalle. Oi, oi. AH . Piiitkä kiiitos!
Lastu!
VastaaPoistaOi, voita pullapitkopalan päällä. Taidan mennä keittiöön.