sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Ihmettelemistä riittää.

Luonnossa, kasveissa ja linnuissa riittää nyt ihmettelemistä. Tässä kesän ensimmäiset vesilinnunpoikaset. Tukkakoskeloäiti siinä opettaa lapsosiaan kiipeämään pikku kivelle.

Varmuuden vuoksi laitan vielä tämän toisen otoksen. Olivat minun kameralleni vähän liian kaukana. Ehkä tästä kuitenkin käy ilmi opetus ja kasvatus.

Vesiliikenne on jo aika runsasta. Taitaa olla pian kaikki veneet täälläpäin vedessä. Ylläoleva kissamainen veneilytyyli ei ole ihan suositeltavaa. Missä lienevät pelastusliivit. Airotkin puuttuvat, vaahtosammuttimesta ei tietoakaan.
Kortin tekijä on Anne Davies.

6 kommenttia:

  1. Teillä ollaan paljon edellä, kun meillä ei vielä näy mitään poikasia. Kuikatkin vaan uiskentelevat, eikä mitää meikinkiä hautomisesta. Kikkoillahan on ne yhdeksän henkeä, ei niin väliä sammuttimesta. Airot kyllä voi olla kova sana:)

    VastaaPoista
  2. Voi voi noita kirotusvirheitä. Siis kissoilla :D

    VastaaPoista
  3. Kuikat taitavat olla viisaita, voi olla vielä liian kylmää pienoisille.
    Kirjoitusvirheistä ei välitetä! Niille hymyillään:))

    VastaaPoista
  4. Asia on siis niin, että kirotusvihreitä tulee varsinkin näin keväällä. Luonnossa on ihanaa, tyytyisivätpä ihmiset vain ihailemaan ja kuvaamaan.

    VastaaPoista
  5. Tukkasotka on kyllä veikeä tipu, sen poikasia en olekaan koskaan nähnyt. Silkkiuikusta tykkään myös - silläkin on kiva tukka ;)

    Ja kissoille pitäisi ehdottomasti antaa edes ne airot!

    VastaaPoista
  6. Ille Inkeri!
    Minua vainoavat kirjoitusvihreät ympäri vuoden.

    Elegia!
    Tässä näkee erilaisia lintuhiusmalleja päivittäin.
    Ainakin yksi airo pitäisi olla mukana. Sillä voi pitää perää.

    VastaaPoista