perjantai 8. toukokuuta 2009

Illan valot ja varjot.

Vaihdoin taustaksi Elegian hienot puussa kasvavat sinivuokot. Kiitos Elegialle, joka jaksaa ilahduttaa uusilla näkymillä.


Saarikylässä mennessäni kotiin kuljen tämän 1700-luvun lopulla rakennetun reduutin ohi.
Ilta-aurinko loi mukavia värejä ja varjoja vanhaan muuriin.

Kotipihalle tullessani kohtasin tämän iltavalo-, väri-, varjoleikin.

Edellisessä kuvassa taustalla näkyvä Laikkukirjokanukka esitteli lehdetöntä kauneuttaan täydennettynä ilta-auringolla.

Kului muutama tunti, ja kuu kohosi merimaisemassa.

Illan pimetessä kuunsilta houkutteli.

3 kommenttia:

  1. Komea on valonleikki rakenuksen seinällä. Minä aina houkuttelen tuota entistä poikaystävää kanssani kuunsillalle, vaan eipä tuo koskaan suostu :(

    VastaaPoista
  2. Kylläpä on taas niin tunnelmallisia kuvia. Ja hieno pohja!

    VastaaPoista
  3. Amalia!
    Eikö hän lähde? Yritä uudelleen elokuun kuutamolla. Pitäisi onnistua.

    Tuija!
    Kiitos. Minua niin viehättää Elegian taide.

    VastaaPoista