Hailuodossa.

Kesäretkikertomuksessani jätin itseni pienenä ja kaikki lukijani Haaparannan asemalle. Se ei ollut hyvä ratkaisu, koska Haaparannan asemalta ei ole enää henkilöjunaliikennettä.
Mennään seuraavaan kohteeseen Hailuotoon.

Jos Hailuotoon menevällä lautalla joutuu autoineen eturiviin, on varottava mäkilähtöä. En kylläkään havainnut Hailuodossa yhtään mäkeä. Tässä siis ollan merellä. Matka kestää parikymmentä minuuttia. Merimaisemat ovat komeita. Haita ei näkynyt.

Tästä rakennuksesta löytyy opastusta matkailijalle. Hailuodossa kuvaaja hämmästeli sitä, miten suuri tämä luoto on. Sehän on 200 neliökilometriä. Hailuodossa on hieman yli tuhat vakioasukasta ja vapaa-ajan asuntoja noin 600.

Marjaniemen majakka on tyylipuhdas. Majakka on majakan näköinen. Kuvaajalta on näköjään into lopahtanut Hailuodossa ollessa, koska enempää kuvia sieltä ei kamerasta löytynyt.

Tämä herttainen kahvila, jossa saa myös vastasavustettua kalaa, sijaitsee Hailuodon lauttasatamassa. Hämmästyttävin huomio tehtiin lautalla Hailuodosta palatessa. Vieressä seisovan rekan kuski osoitti lautan ylärakenteessa sijaitsevaa pääskysenpesää. Pesässä oli poikaset. Siinä ne matkustivat lautalla edestakaisin, kai emo myös, koska olivat hengissä. Emon täytyy olla nimeltään Doris. Se reissunainen. Lapsista tietysti tulee samanlaisia. En nyt rupea tässä enempää arvostelemaan Doriksen lastenkasvatusmenetelmiä, vaan jätän lukijani odottamaan seuraavaa kohdetta, jonne toivottavasti ennen talven tuloa vielä ehditään.