tiistai 27. lokakuuta 2009

Saarikylän tytöt.

Maanantaikerho järjesti eilen ruokakekkerit. Vieraiksi oli kutsuttu muualla tässä kaupungissa asuvat, saarikylästä kotoisin olevat, tytöt. Sana "tytöt" hyväksytään tässä tapauksessa täydestä sydämestä. Kaikki kutsutut ja melkein kaikki maanantaikerholaisetkin ovat asuneet saarikylässä pienenä tyttönä. Pöydän ääreen kerääntyi 38 tyttöä syömään, juomaan kahvia ja ennen kaikkea puhumaan. Tämä kuva ei kerro juuri mitään, koska ääniefekti puuttuu. Sen "puheenkalkatuksen" kuuleminen tekee minut onnelliseksi. Halaukset, iloiset huudahdukset: "Ei olekaan nähty pitkään aikaan!" soivat korvissa. Ja se nauru!! Sitä kuunnellessa unohtaa täysin sen, että kaikki ovat jo eläkeikäisiä. Jokaisen "saarikylän tyttön" sisällä asuu pieni tyttö saarikylän kujilta.
Tarjottua ruokaa kehuttiin kilvan. Kahvin kanssa nautittu Yön kuningatar-niminen kakku oli suussasulavaa. Esitetty sketsi "Apteekissa" kirvoitti naurua tai ainakin hymyä huuleen.
Laulettiin yhdessä pari laulua. Jälkimmäinen laulu oli "Arvon mekin ansaitsemme". Lauloimme sen sillä pontevuudella, mikä meille oli saarikylän kansakoulussa opetettu. Taputimme itsellemme tästä esityksestä.
Arpajaisiin meni aikaa. Arpajaispalkintoja oli siinä määrin, että pelkäsin jo arpojen loppuvan ennen palkintoja.
Moneen kertaan vieraat kiittelivät ja ihmettelivät nähtyä vaivaa.
Tässä seurassa vietetty yhteinen aika korvaa kyllä vaivannäön.
Uskon, että tapaamme taas ennen liian pitkää!

11 kommenttia:

  1. Nostan hattua tällaiselle toiminnalle :)

    VastaaPoista
  2. Saarikylän tytöillä on ollut hauska tapaaminen!
    Totisesti olette arvonne ansainneet Suomen maassa suuressa.

    VastaaPoista
  3. Taas saitte ihania muistoja, joilla jaksaa eteenpäin. Ison vaivan olitte kyllä nähneet!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Zilga!

    Hpy!
    Oli niin mukavaa.

    Kaanon.
    Arvo on ehdottomasti ansaittu. Monestakin syystä.

    Vilukissi!
    Tänään olen enimmäkseen lepäillyt:))

    VastaaPoista
  5. Tämmöiset pippalot on ihania:)
    Voin vaan kuvitella sen porinan ja kalkatuksen:)
    Vanhojen kavereiden tapaaminen on tosi mukavaa. Melkein parempaa kuin luokkakokoukset...

    Meidän saarella on yhdistys Santahaminan Saarenpojat.
    Sama idea, eli saarella asuneet ipanaiset kokoontuvat ja järjestävät erilaisia tapahtumia.
    Pitäisköhän ehdottaa yhteisiä pileitä:)

    VastaaPoista
  6. Vienokaino pyyntö: saisiko Yön kuningatar -reseptin esille, tekee niin mieleni valmistaa ja maistaa.


    'Tyttö' on oikein hyvä sana ja sanan sisältö. Sitähän me, kaikki, joskus olemme olleet - ja yhä olemme.

    Hyvin näyttää tarjottava maistuvan. Ja iloisen puheenpulputuksen kuulen aivan selvästi. Paljon on puuhaa järjestelyistä mutta kyllä kannatti, sen huomaa täältä kaukaakin katsottuna.

    VastaaPoista
  7. Tuohan on ollut mukava tapahtuma, perinne kai.
    Ruoka, juoma, kiva ohjelma ja ennenkaikkea keskustelut siinä yhteisen illan onnistumisen salaisuus.

    VastaaPoista
  8. Arjaanneli!
    Ehdota vaan yhteisiä pippaloita. On hauskaa.

    Lastu!
    Pitää pyytää resepti kakun leipojalta.

    Arleena!
    Perinteeksihän tuo vähitellen muodostuu.

    VastaaPoista
  9. Hieno tapahtuma, hieno tunnelma, joka ei jätä ketään kylmäksi. Kotituomisina paljon hyvää mieltä.

    VastaaPoista
  10. Aimarii!
    Hyvää mieltä tuli kilokaupalla.

    VastaaPoista