Eilen Herra Perunakauppias kysyi minulta:"Otatko ternimaitoa?" Hän tiesi kyllä kysymättäkin vastauksen. Muistelimme, että siitä taitaa olla melkein vuosi, kun hänellä oli sitä viimeksi myytävänä.Laitoin siitä tänään ihanaa uunijuustoa. Piti pitää itseni tiukassa kurissa, etten syönyt sitä liikaa.
Minulla on lämmin suhde lehmänmaitoon.
Pienenä tyttönä sodan aikana Sippolan Matarojalla, jossa olin "sotaa paossa", sain joka päivä mennä mukini kera odottamaan, kun lehmät lypsettiin.
Sitten piti vielä odottaa, että Lahja-täti siivilöi maidon. Sitä ei voi monikaan ymmärtää, miten hyvältä lämmin, vastalypsetty maito minusta maistui.
Silloin tällöin sukulaistaloon siellä tuli tarkastuskarjakko. En ole varma siitä onko tuo nimitys oikein. Mukanaan hänellä oli käsin veivattava sentrifuugi. Hän nosti minut istumaan sen päälle ja alkoi veivata. Sentrifuugi piti jännittävää ääntä, sitä kovempaa , mitä kovemmin hän kampea väänsi. Hän kertoi minulle tarinaa lentokoneella lentämisestä. Ensin kone nousi, sitten lennettiin pilvien yläpuolella missä tapahtui ihmeellisiä asioita. Lopulta kone laskeutui. Oltiin takaisin maan päällä, ja hän nosti minut alas. Lumouduin täysin tarinaan. Jännitin niin, että tuskin uskalsin vetää henkeä. Kunpa muistaisin minkä näköinen hän oli!
Ei sitä ei voi käsittää, miten muka lämmin maito voi olla hyvää. Kun minä 4v:nä muutin kaupungista maalle, oli järkytys kauhee MISTÄ SE MAITO TULEE. Olin ilmoittanut äidille, että sitä ei voi juoda, haluun kaupan maitoa.
VastaaPoistaAmalia!
VastaaPoistaMoni on kanssasi samaa mieltä.
Hei! Se jännittäviä juttuja kertova henkilö oli varmaan tarkkailukarjakko. Anoppinikin teki nuoruudessaan niitä hommia, siitä sen tiedän.
VastaaPoistaTuija!
VastaaPoistaTarkkailukarjakko on varmaan oikea nimitys. Kiitos tiedosta!