Ruuvit löysällä, tai siis....

Tänään matkalla lähikeskustaan ajoi bussi tämän taimimyymälän ohi.
Toivottomalta näyttää kevääntulo.
Yritän kuitenkin uskoa siihen.


Keskustassa menin viemään saarikylän kioskiin kertyneitä kolikoita pankin kolikkoautomaattiin.
Syötin tilinumeron, painoin start-nappulaa ja kaadoin kolikot automaattiin.
Huomasin heti, että siellä missä kolikot pyörivät, pyöri myös kaksi ruuvia.
Tuijotin kauhistuneena. Laite jopa pysähtyi hetkeksi, mutta painettuani uudelleen start-nappulaa, se laski kaikki sinne kaatamani kolikot oikein.
Menin kuitin saatuani pankin info-pisteeseen kertomaan, että kolikkoautomaatissa on kaksi ruuvia. Asiakaspalvelija lähti mukaani tutkimaan tilannetta, mutta päätti sitten mennä hakemaan jonkun toisen virkailijan paikan päälle.
Minä huutelin hänen peräänsä, etten ollut laittanut ruuveja automaattiin, vaan ne olivat olleet siellä jo tullessani.
En jäänyt kuuntelemaan jatkoa. Itselläni oli sellainen tunne että: "Tullaan tänne ruuvit löysällä, ja sitten ne lähtevät kokonaan, kun pitäisi osata käyttää kolikkoautomaattia."
Minulla on vieläkin sellainen olo.
Ehkä se yön aikana häviää.