maanantai 26. heinäkuuta 2010

Olen tässä huvittuneena........

Olen tässä taas huvittuneena seuraillut famun touhuja.

Hän laittoi kesäkuun alussa lehtikompostorin päälle kasvamaan kesäkurpitsan. Se on kukoistanut hienosti, mitä nyt viime lauantaina raivokas tuuli ja sade vähän katkoi sen lehtiä.

Satoakin on korjattu siitä pari kertaa.

Viimeksi famu laittoi niistä kurpitsoista höystöä punasipulin kera.

Sen kunniaksi ottivat taas kuohujuomaa. Sitä on otettu toinen toistaan kummallisemmista syistä, kuten siitäkin kun sukulaistyttö teki elämänsä ensimmäisen birdien. En ole ihan varma siitä mitä se tarkoittaa, joku huomionarvoinen tapaus se kuitenkin lienee.

Yhtenä iltana joivat sentään teetä. Silloin he muistelivat lapsuuttaan. Famu oli hoksannut ruokakaupassa käydessään vastapaistetun aidon näköisen ranskanleivän. Se seuraksi hän osti pötkön lauantaimakkaraa. He leikkasivat ranskanleivän päälle paksuja lauantaimakkaraviipaleita ja muistelivat miten ihanalle se maistui lapsena äidin ja mummon luona. Kiinnittäkää huomiota noihin kahteen pelargoniaan. Famu on niistä niin innostunut. Ne ovat tuoksupelargonioita, toinen tuoksuu sitruunalle ja toinen mintulle. Famu uskoo niiden estävän ötököiden tulemista ruokapöytään. Epäilen. Famua on nyt viikon aikana pistänyt ampiainen kahdesti vasempaan ja kolmesti oikeaan jalkaan. Jälkimmäinen tapaus sattui, kun famu makasi keskellä päivää sängyllään lukemassa dekkaria. Hän oli juuri pääsemässä selville siitä kuka oli murhaaja, eikä tajunnut ampiaisen touhuavan jalkansa ympärillä. Se ampiainen kuoli pistettyään famua kolmasti. ONKOHAN FAMU MYRKYLLINEN? Häntä ei taida uskaltaa purra.

Viime aikoina on iltaisin ollut niin ihanaa ulkona, etten ole ollut kuulevinani, kun famu huhuilee minua sisään. Olette kai huomanneet, että nyt on täysikuu. Yhtenä yönä pääsin karkaamaan famun mentyä takaterassille ihailemaan maailman kauneutta. Juostiin sitten pitkin pihaa peräkkäin, famu yöpukusillaan. Se oli oikein hauskaa. Saatuaan minut kiinni, famu kantoi minut sylissään sisään. En purrut, kiemurtelin vain.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Heinäkuuta!

Nyt on päässyt vierähtämään yli viikko ilman blogipäivitystä. Heinäkuun kiireet iskivät. Kuvat liittyvät Pyhtään Kaunissaareen tehtyyn lauluristeilyyn. Lauluristeilyllä juhlistettiin syntymäpäivää. (Ei minun). Matkalla sinne vastaan porhalsi veneitä Suomenlippu liehuen.

"Vehkeellä" hurjastelijoita ilman lippua.

Ajettiin Varissaaren ohi.

Risteilyllä oli lämmin. Aikamoisen lämmin. Ikäänkuin olisi saunassa laulanut. Välillä piti pistäytyä reelingin luona nauttimassa pärskeistä.

Koska oli niin lämmin, isot kivetkin kelluivat veden pinnalla.

Kaukana havaittiin Kukourin linnake. Se on Ruotsinsalmen taistelun aikainen linnoitus, alkuperäiseltä nimeltään Fort Slava.

Samalla nautittiin veden pärskeistä. Taas.

Olisiko tämä se kuuluisa "Vaarilla on saari...."

Kaunissaaressa ihailtiin perinteisiä venekuureja

suuntaan
jos toiseenkin.

Perillä saatiin kuohujuomaa, lohisoppaa, jälkiruoaksi syntymäpäiväkakkua kahvin kera. Kuluneen viikon aikana olen lisäksi nauttinut kakkua ja leivoksia loman alkamisen kunniaksi (ei minun), sukujuhlilla (ei minun, silti minut oli kutsuttu), uusien golfmailojen (ei minun) kunniaksi, pihalla kasvavan parsan, pituus kolme metriä viisi senttiä, kunniaksi (ei siis minun pituuteni), kesäteatterissa nautittiin vain jäätelöä, leivoksia taas nimipäivillä (ei minun). Kesäteatteri sijaitsee Kyminlinnan linnoituksessa.Yritän kerätä rohkeutta astua vaa'alle (vaaka on minun).

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

12-kuvaa, heinäkuu

On aika julkaista heinäkuun kuva. Hohkaako tästä lämpö?

Kesäkuu
Toukokuu
Tammikuu- Huhtikuu

Syyskuu-Joulukuu 2009.

Klikkaamalla tätä löytää monia heinäkuun kuvia.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Nestehukka!

Kuulin juuri radiosta, että nestehukka vaanii. Päivystän tässä, vaikka onkin aika kuuma. Jos nestehukka tulisi meidän pihaan vaanimaan famua, hyökkäisin heti kynnet ojossa sen kimppuun.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Merenkulkua ja kukkia.

Viime perjantaina ehdotin Amandalle, että laskettaisiin tällä kertaa ohi ajavat laivat eikä veneitä.
Amanda säälii lukijoitamme, jotka joutuvat seuraamaan tätä tilastointia. Hän ehdotti näinollen, että lasketaan vain punaiset laivat. Lakennan tulokseksi tuli yksi.

Illalla, tai johan oli melkein yö, huomasin taas kumman kuljetuksen menevän tästä ohi. Mikä mainio keino. Henkilö, joka ei hallitse navigointia, mutta jolla on varaa huikean kalliiseen veneeseen, pääsee siitä huolimatta nauttimaan veneilystä:)) Kuvasta tuli epätarkka, sehän ei ole mitään uutta minun kuvistani kyseenollen.

Laita tähän muutamia puutarhakuvia nyt kun kaikki kukkii. Ritarinkannuksia, kulleroita ja karpaattienkelloja sekä jalokurjenpolvi alhaalla oikealla.

Ritarinkannus.

Karpaattienkello.

Perennapenkki, joka oli 26.5.2009 tässä vaiheessa

on nyt tämän näköinen.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Saaresta saareen ja takaisin saareen.



Vaikka saarikylä on saari, joskin tänne nykyisin on autotie, on täällä asuvilla ikiaikainen tapa lähteä kesällä saareen. Monella on toisessa saaressa kesämökki. Maanataikerho oli eilen yhden kerholaisen kutsumana saaressa heidän kesämökillään. Menomatkalla nappasin kuvan saarikylästä. Pikku taloni no tuo matala valkoinen. Pankaa merkille Amanda, joka vilkuttelee siellä rannalla.

Saaressa, johon menimme, oli tyypillistä lehtometsää. Aivan aluksi saimme istua hyvin pitkään lounaspöytään. Emäntä oli loihtinut meille useammanlaista salaattia, kunnolla haudutettuan lihapataa, tietenkin perunoita, jopa porkkanalaatikkoa. Arvostimme hänen ruokiaan syömällä erittäin paljon:))

Lounas nautittiin ensin yhdessä mökissa, kahville siirryttiin toiseen mökkiin. Matkalla sinne kuvasin kiven päällä kasvavat kallioimarteet.

Kahvia nauttiessamme emäntä ja isäntä kertoilivat mökkien historiasta ja niiden rakentamisesta. Rakennustarpeiden kuljetus saariin ei ole aivan pikkujuttu.

Mökin portaiden edessä oli kaunis kukkaistutus.

Kaunista hirsiseinää, hurmaava vanha tuoli ja saniaisia.

Sisällä huomasin makuusopessa kertakaikkiaan kadehdittavan seinävaatteen. Tämmöistä ei varmaankaan ole monella.

Saaresta voi aina kurkata naapurisaareen. Sielläkin pilkottaa kesämökki.

Ihanat naiset uimassa.

Nautittuamme kahvit vehnäsen ja mansikkatäytekakun kera tuli asiaa myös tänne. Vanha, romanttinen ja kaunis sisältä.

Takaisin tultaessa kuvasin Ruotsinsalmen veneen ikkunasta.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Suloista.

Mikä suloinen näky kohtasikaan minua katsoessani ulos eilen aamulla.

Äiti ja isä joutsen toivat suloiset palleronsa kuvattaviksi.

Minulle ei ole valjennut miksi tämän pönikän nimi on Sulo. Päätin eilen pitää Sulon pesupäivän, kun se aamulla tapahtuneen tyhjennyksen jälkeen tuoksahti vähemmän suloiselle.

Mätäkuu ilmeisesti lähestyy. Kohta joutsenperheen vierailun jälkeen ohi lipui kumma kuljetus.

Ottakaa rennosti, mutta varokaa ettei kukaan astu päällenne portailla maatessanne:)

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Traakkipuun pesupäivä.

Eilen traakkipuu pääsi ulos suihkuun. Sen lehdet olivatkin jo aika pölyttyneet. Annoin sen seisoa pihalla kuivumassa. Samalla pihaan levisi hieman tropiikin tuntua. Täällä ei ollut eilen varsinaisesti helle. Korkein lämpötila oli 25, 7 astetta. Tässä rannalla meri viilentää ja merituuli vielä lisäsi vilvoitusta.

Tämmöinen tapaus ilahduttaisi monia helteestä kärsiviä. Jääkaappi pihalla täynnä virvoittavia juomia ja jäätelöä. Totuus on toisenlainen. Siinä on entinen jääkaappini lähdössä viimeiselle matkalleen. Kuvakin on otettu jo viime kuussa, jolloin tämä tapahtui. Koska kultani, muruseni kuitenkin oli ottanut siitä kuvan muistoksi, se kannattaa julkaista. Tämä kaappi ilahdutti minua useasti käräyttämällä termostaattinsa toimimattomaksi, jolloin saatoin kutsua nuoren ja komean korjaajan kotiini. Kiitin sitä siitä ylenpalttisesti joka kerran. En tiedä mitä uusi jääkaappini keksii ilokseni. Toistaiseksi se on toiminut moitteettomasti ja hienovaraisen äänettömästi. Tuo entinen käydä kimitti niin äänekkäästi, että saatoin iltaisin nukahtaa sen lauleluun.

Kuten sanottu, ei täällä eilen ollut mitenkään liian lämmin. Istuimme päivällisen jälkeen sukulaistytön kanssa rannassa ja nautiskelimme ruoan päälle lasillisen vadelmanpunaista rose-viiniä. Meillä oli yllämme kummallakin lämmittävä jakku. Koska parempaakaan ajanvietettä en keksinyt, päätin laskea tunnin ajan kuinka monta venettä edessämme meni ohitsemme. Aloitin klo 17.13 ja lopetin klo 18.13. Veneitä meni vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle yhteensä 51 kappaletta. En tiedä hyödyttääkö tämä tieto ketään. En ole tarjonnut sitä YLE-uutisiin. Kenties paikallislehti olisi siitä kiinostunut. En usko sitäkään. Tämä saattaa olla vaarallista. Tuntien itseni ja taustani ja kiinnostukseni tutkimustuloksiin, saatan innostua liikaa ja tarjota teille ennenpitkää tietoa siitä montako venettä menee vasemmalta oikealle ja montako oikealta vasemmalle. Lisäksi tarjoan kenties taulukkoa, jossa eri venetyypit on eritelty. Sekä käyriä veneiden lukumäärästä eri vuorokaudenaikoina. Lisäksi tulee tietysti kuva jokaisesta veneestä ja niissä näkyvien henkilöiden lukumäärä. Vain puutarhanhoito ja Amandan rapsuttaminen ja silittäminen saattaa pelastaa teidät tältä uhkaavalta tapahtumalta. Hyvää tätä viikkoa kaikille!