torstai 14. helmikuuta 2013

Hyvää ystävänpäivää


Toivottelen Hyvää ystävänpäivää kaikille blogiystävilleni. Ottakaa ystävänpäiväkukat itsellenne kuvan runsaasta tarjonnasta. Herra Kivi yhtyy toivotuksiin.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Mikäkö tämä on?


Mikäkö tämä on? Väärin! Se ei ole teesihti.
Se on se kilpi, mikä minun pitää asettaa kaihileikatun silmän päälle yöksi. Liisteröin sen naamanahkaani kiinni ihoteipillä.
Kiitos kysymästä kaikki blogiystäväni!
Leikkaus sujui leikkauskertomuksen mukaan normaalisti. Se kesti 12 minuuttia. Voin kokemuksesta sanoa, että keskussairaalan minuutit ovat kaaaamean piiiiiitkiä. Hoitaja kehotteli minua useita kertoja hengittämään rauhallisesti. Ei ole, kuulkaa, helppoa hengittää rauhallisesti, kun silmään  tunkeudutaan.
Sen voin sanoa, ettei yhtään sattunut, eikä silmässä mitään tuntunut, jotta kaihileikkausta ei siinä mielessä tarvitse pelätä. Olin siitä huolimatta kauhusta jäykkänä, mikä ei kylläkään ollut kilttiä kaikkia niitä ystävällisiä hoitajia ja lääkäreitä kohtaan, jotka siellä tapasin.
Ymmärsin leikkaustuolista noustuani kiitellä heitä kaikkia useampaan kertaan.
Leikkauksen jälkeen tarjottiin kahvia ja pipari. Lisäksi tarjoiltiin lukuisia ohjeita ja neuvoja.
Kahteen viikkoon ei saa kastella kasvoja, oikeastaan tukan pesukin kiellettiin. Ei saa ponnistella ja lääkkeitä tulee muistaa tiputella silmään kolmesti päivässä. Ensimmäinen tiputusyritys meni pieleen. Tai pitäisikö sanoa poskelleen. Kolmas yritys onnistui ja seuraavatkin on ilmeisesti osuneet silmään eikä poskelle.
Mainittiin myös, että silmä saattaa peräti kahden viikon ajan tuntua sellaiselle, kuin siinä olisi roska.
Se tunne hävisi jo seuraavana päivänä, eikä mitään muutakaan ikävää ole ilmennyt.
Leikkausta seuraavana päivänä ällistyin pystyessäni lukemaan TV:n tekstiä aivan mahdottoman  hyvin sohvalta asti.
Kaikki muukin mihin katson on selkeätä. Tuolla Ruotsinsalmessa välkkyvät loistot ovat ihanan kirkkaat ja loistavan väriset.
Valitettavasti leikkaus vaan on vanhentanut minua huomattavasti. Naamassani ovat uurteet lisääntyneet ja rypyt moninkertaistuneet!!!!!
Voi,voi! No, yritän olla vilkuilematta peiliin. Toisessa silmässä kaihi on vielä jäljellä. Jos on pakko, niin katson peiliin sillä silmällä.
Toivottelen teille kaikikille kirkkaita helmikuun päiviä!