perjantai 26. heinäkuuta 2013

Kotiseuturetki

 
 Sään sattuessa sateiseksi ja tuuliseksi, koleaksi ja harmaaksi, on sopivaa lähteä kotiseuturetkelle.
Hypättiin autoon ja ajettiin - ei me kaikki ajettu - sukulaistytön autonkuljettaja ajoi, me muut vain nautittiin kotiseutumaisemista. Ensin päädyttiin Kymen Paviljonkiin Kuusankoskelle Kymijoen rannalle. Ihailtiin Anu Pentikin näyttelyä nimeltä Polku.

Taiteilijalla on ollut hieno vuosi.
Kannatettiin Kymen Paviljonkia nauttimalla kahvit.



Siirryttiin edelleen kotiseutumaisemia ihaillen Elimäelle. Minulle selvisi heti Elimäen tarkoitus: sieltä sai ostaa kärhöntaimen. Taimi seisoo edelleen pihallani ruukussa. Minulle ei ole vielä selvinnyt missä sen on tarkoitus täällä kasvaa. Ostin myös suloisen vaaleanpunaisen mehitähden. Se löysi heti paikkansa. Viinipuodissa viihdyttiin tovi. Viinien nimet olivat satumaisen mainioita. Tyydyin silti ostamaan vain Maria Mamman tyrnihyytelöä.  
 
 

Kaupan vieressä sijaitseva viinitupa ei ollut auki. Sinne voi kuulemani mukaan mennä syömään strutsinlihaa!
 

Tuollaisen viinitynnyrin olisin myös halunnut, mutta eihän se olisi mahtunut autoon, enkä sitäpaitsi jaksanut sitä nostaa. Matka kotiin sitä kierittämällä olisi tietysti kestänyt useita vuorokausia. Olkoon sitten!!
Tyydyin tutustumaan info tauluun. Vielä löytyy monia tutustumisen arvoisia paikkoja. Info-taulun tyyliin sopi vallan mainiosti sen vieressä kasvava kurpitsa.
Kannatetiin tätäkin paikkaa kahvittelemalla Piika ja Renki-kahvilassa. Sielläkin oli vallan hieno taidenäyttely yläkerrassa. Mikähän minuun meni, kun en saanut sieltä kuvaa aikaiseksi,  ihmettelen minä. 
Sadepäivä tuli ainakin käytettyä hyvin.
Leppoisaa loppukuuta blogiystäväni!
 

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Kesän iloja

 Kesän moninaisiin iloihin kuuluu maanantaikerholle omalla pihallani,  rannan äärellä,  järjestetty kahvikekkeri. On ilo kattaa kahvit kuudelletoista hengelle kauniina kesäpäivänä, kun etelätuuli leyhyttelee pöytäliinojen helmoja. Nuo "ihanat naiset rannalla" toivat minulle lahjaksi yllänäkyvän ihastuttavan kiven.
Näytin sitä Herra Kivelle. Mikäli oikein kuulin hän mutisi jotain sinneppäin että: "Minä olen kyllä painavampi." Ettei vaan olisi lievää mustasukkaisuutta kuulunut äänen värinästä!

 Luontoäiti oli koristanut rannan tyylikkäin istutuksin. Siitä hänelle kaunis kiitos!

 Kesän iloihin kuuluu, kuten blogiystäväni ovat tietenkin huomanneet, meriliikenteen tarkkailu. Vielä löytyy hämmästyttäviä venemalleja, joita en ennen ole nähnyt.

Moninaiset lintuperheet saavat kuvaajan juoksemaan kameran hakuun. Tässä kanadanhanhipariskunta lapsineen.


Mikäpä ihanampaa kuin kesäyö kello kolme. Kuvaaja hiipii kameroineen takaterassille ja huokailee onnesta.
Suloista kesän jatkoa kaikille!
















 
 
 
 
 
 

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Uuden uutukainen puisto.

 Kävipä minulle tässä päivänä muutamana tavanomaisesti. Menin kampaajalle leikkauttamaan tukkaani kesätukan malliseksi enkä ollut ymmärtänyt aikaa varatessani, että nythän on bussin aikataulussa siirrytty kesäaikaan. Niinpä minulle jäi bussia odotellessani kosolti niinsanottua ylimääräistä aikaa. - Jos nyt ihmisellä mitään ylimääräistä aikaa voi olla.
Päätin sitä ylimääräistä aikaa kuluttaessani käydä tutustumassa Kotkan kaupungin uuden uutukaiseen puistoon. Puisto vihittiin äskettäin, vai pitäisikö sanoa kastettiin, se sai silloin nimekseen Jokipuisto.
Oikein sopiva nimi, rajoittuuhan puisto yhdeltä laidaltaan Kymijokeen.
Puiston korkeimmalle kohdalle on sijoitettu yllänäkyvä, 8 metriä halkaisijaltaan oleva lampi.
Lammen keskellä seisoo kuvanveistäjä Antti Maasalon 7 metriä korkea veistos nimeltään "Alkulähteellä".

Lammesta lähtee puroja. Vesi lampeen pumpataan joesta.

Purosta muodostuu hauska putous.

Kissaveistos tarkkailee mahdollista kalansaalista.

 Purot yhtyvät kahdeksi lummelammeksi, joihin kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen on saanut innoituksen Claude Monet'n lummepuutarhasta Givernystä Ranskasta.

Puiston rakentaminen on vielä jonkinverran kesken, lumpeet eivät ole kunnolla kukassa, mutta lammen reunalla istutukset jo kukoistivat.

 Joki virtailee tunnelmallisesti puiston laidalla.

Veneet nukkuivat päiväuntaan joen toisella laidalla.

 Keskellä puistoa kasvaa aika iso ruukkukasvi. Meidän pihalla moinen olisi järkyttävän näköinen.

 Mustalaukat ovat hupaisan koristeellisia tästä kuvakulmasta katsottuna.

 Iso kivipöytä houkutteli istahtamaan penkille.

 Seurasin tovin joen pyörteitä.

Päivän taidekuva kivipöydän pinnasta.
P.S. Minusta meillä on erittäin hyvä kaupunginpuutarhuri!