Käpykakkuilua

 

Sukulaistyttö osti käpykakun nimipäivän kunniaksi. Syötiin käpykakkua ja ojennettiin päivänsankarille juhannusruusuihailua.

 

 Sukulaistytön autonkuljettajan autolla sattui samaan aikaan syntymäpäivät. Syötiin lisää käpykakkua ja ojennettiin autolle iiris-ihailua.

 Sukulaistytön autonkuljettajan vene pääsi samana päivänä veteen kotirantaansa. Sukulaistytön autonkuljettaja muuntui sukulaistytön veneen kapteeniksi. Tapauksen kunniaksi syötiin vielä lisää käpykakkua ja ihailtiin hämähäkkikukkaa.

 Syötiin loputkin käpykakusta ja ihailtiin hämähäkkikukkaa lähempää.

 Vene joutui aluksi kauhistumaan nousevaa myrskyrintamaa.

 Käpykakunsyöjätkin ymmärsivät vetäytyä sisätiloihin tämän näyn edessä.

 Herra Kivi ei tietenkää sadetta ja tuulta pelkää. Hän lähettää terveisiä kaikille ja kehottaa nauttimaan kesäaamuista, päivistä, illoista

ja etenkin öistä.
TOIVOTAMME MOLEMMAT KERTAKAIKKISEN IHANAA JUHANNUSJUHLAA KAIKILLE BLOGIYSTÄVILLEMME!

Kiitos! Hyvin meni!

Amanda ja minä kiittelemme saamistamme ystävällisistä juhannustoivotuksista! Amanda halusi tämän kuvan laitettavaksi esimerkiksi hänen juhannuksenvietostaan. Kovin vaikuttaa rauhalliselta. Tosiasiassa hän otti joka päivä yhteen jonkun vieraan kissan kanssa, joka pyrki hänen reviirilleen.

Komea juhannushauki käveli ovesta sisään valmiiksi perattuna jo muutama päivä ennen juhannusta. Juhannusaattona se nautittiin sitruuna-valkosipuli-marinoituna ja grillattuna. Oli hyvää. Koska hauessa on tavattoman paljon ruotoja, sen syöminen muistuttaa melkein rapukestejä. Aikaa kului, mutta ei se haitannut. Lisukkeeksi oli uusia perunoita, silliä ja salaattia. Palan painikkeeksi oli kuohujuomaa. Jälkiruoka tuli ikuistettua ylläolevaan kuvaan.

Syödessä ihailtiin juhannuksen komeinta pallopurjetta.

Juhannuspäivän kahvitilaisuudessa kummasteltiin jännittävän näköistä alusta. Lipusta päätellen se oli matkalla itäiseen naapurimaahan.

Sulle luvannut en ruusutarhaa.....

Eihän sitä minulle kukaan ole luvannutkaan, mutta tänään kokopäiväisen rankkasateen jäljiltä tie kotipihaan näytti tältä.

Juhannusruusut kumartelivat maahan asti.

Vielä eilen ne kohosivat ylväinä terassin kaiteen yli.

Unikotkin nöyristelivät. Sade oli piiskannut niiden terälehdet painaviksi.