Nuottien vetoa jouluaattona.

Jouluaattona kultani muruseni asettui laiturille trumpetteineen soittamaan joulun alkaneeksi. Kaunis sävelmä "Me käymme joulun viettohon nyt kuusin kynttilöin...." kiiri saarikylän rannoille ja merelle. Suku oli kokoontunut takaterassille kuuntelemaan kaunista soitantaa.

Yht'äkkiä soitto katkesi, kun omasta mielestään leikkisä tuuli sieppasi trumpetistin nuotit ja heitti ne rantaveteen. Nuotit vedettiin vedestä pitkävartisella rappuharjalla ja ripustettiin saunaan kuivumaan. Soittaja siirtyi takaterassille minne tuuli ei niin pahasti osunut.
Muuten joulunvietto sujui tavanomaisten nuottien mukaan.

Amandalla on asiaa.

Täällä on nyt sellainen tilanne, että famu ei mukamas ehdi kirjoittaa blogia. Hän lukee tätä kirjaa. Huokailee ääneen, että voi, voi mistähän saisi samanlaisen. Jupisee, että kyllä on hyvä kirja, ja taidan lukea tämän vielä toiseen kertaan. Miettii ääneen, että pitäisiköhän hankkia uusi kamera.

Jos minulta kysytään. Ei pitäisi. Hänhän saa aikaiseksi toinen toistaan kummallisempia kuvia tällä nykyiselläkin. Niinkuin tämäkin kuva. Mitä se esittää. Tuolia? Terassin kaidetta? Kissaa?

Itse olen viettänyt aikaani kulttuurin parissa. Suosittelen samaa teillekin. Klikatkaa vain linkkiä. Valitkaa sieltä VIDEOS. Nauttikaa! Niin minäkin teen.