Eilinen päivä valkeni. Voiko sitä sanoa valkenemiseksi. Ikkunasta katsottuna tällaisena.Se ei haitannut, sillä olin lähdössä eläkeläiskerhon mukana Lahteen teatteriin.
Ennen näytöksen alkamista ehdimme pistäytyä paikallisessa tavaratalossa. Siellä lahtelaiset odottivat joulua toinen toistaan häikäisevämpien joulukuusten parissa.
Tämä häikäisi eniten.
Jotkut haaveilivat joulunvietosta palmujen alla.
Ja yhdet portaat veivät ylöspäin ja toiset alaspäin ja yhdet, huvin vuoks', ei minnekkään.
Joulupukille olisi voinut laittaa postia. Pukki oli poistunut tuolistaan. Varmaankin iltapalalle. Tontut olivat jääneet vahtiin. Ne tarkastelivat minua sillä silmällä olenko ollut kiltti ja silleen.
Jos pukki olisi ollut paikalla, ja jos olisin päässyt pukin syliin, olisin toivonut tuollaista lahjapinoa.
Pikkujoulumekkoja. Olisiko tämä liian paljastava.
Tämä olisi parempi. Kaularypyt piilossa ja laukku hämäävästi vatsan päällä. Kiinnitän lukijoideni huomiota aluevaltaukseeni. Muotiblogi.
Sain tästä ihan itsekin......
Silmälaseistani hävisi tarkkuus, kun huomasin nämä kengät. Hävisi se kamerastakin.
Sopisiko minulle sittenkin paremmin esiliina, jossa pukki kiipeää napani korkeudelle.
Seuraus! Tänään uutisoitiin kuuluvasti ja näkyvästi siitä, että ruohonjuuritason kansalaiset; tarkoittanee minua; pihistävät rahankäytössään ja lannistavat tällätavoin isänmaamme talouden. MINÄHÄN OSTIN SIELTÄ NUO KAKSI PAKETTIA SERVIETTEJÄ!
