tiistai 18. elokuuta 2009

Kesän kummimmat kuvat.

Keksinpä hyvän sanan. Kummimmat. Se on superlatiivi sanasta kummat, mikä tarkoittaa kummallisia. Ylläolevan toukan kohtasin tässä eräänä päivänä saarikylän kujalla. Ei siinä sinänsä ole mitään kummallista. Onpahan vaan puunsyöjän toukka. Kummaa tässä on se. että saarikylän soratie on muuttunut toukan väriseksi.

Pääskyset olivat kerääntyneet naapurin antennin päälle. Olisi siinä ollut tuo puhelinlankakin tarjolla. Voihan olla, että naapuri katseli jotain luonto-ohjelmaa.

Merellä nyt näkyy kaikkea kummaa. Punaiset purjeet. Eihän siinäkään sinänsä mitään niin ihmeellistä ole. Merirosvolaivauutisiahan tässä on kuultu viimeaikoina vähän väliä.

Tuollainen rengasmainen pilvi iltayöstä on kyllä aika outo.

Kummallisia kuljetuksia olen tuonut esiin blogissani ennenkin. Miksi ihmeessä niitä näkee kaikkein pahimmilla säillä?

Entäs tämä. Kalastaja kokee pyydystään sateenkaaresta. Pyytääköhän hän sateenkaarirautua.

Yksien rantakekkereiden aikaan paistoi täysikuu................................................

Entä niiden toisten kekkereiden jälkeen, kun havaitsin tämän hinaajan . Se näytti kuvaukselliselta.

Sitten sille tapahtui jotakin.

Se kohosi ilmaan.

Liuetakseen lopulta iltataivaan sineen..............

Tänäaamuna nähtiin sellainen ihme, että juoksin sateessa yöpaita liehuen laiturin päähän kuvaamaan kahta merimetsoa ja selkälokkia. Kummaa on se, että selkälokki lepäili kaikessa rauhassa toisen merimetson jaloissa.
On se vaan kummaa, etten ikinä opi sitä, että tuo kivi on liian kaukana, jotta siitä saisi kunnon lintukuvia.
Kumma kyllä aion jatkaa kuvaamista!

8 kommenttia:

  1. On suuri ilo katsella näitä kuvia. Tuo toukanvärinen maantie on hieno.

    VastaaPoista
  2. Minä taas löysin tuollaisen toukan Kustavin Savipajan pihakäytävältä, piti postata se, mutta täällähän se onkin.

    Illanhämyssä kuutamaolla tapahtuu ihmeellisiä asioita. Onneksi olet saanut ikuistettua ne :)

    Pitääpä ruveta taas katselemaan pilviä sillä silmällä, kun sinäkin olet löytänyt melkein pumpulisydämen.

    VastaaPoista
  3. Saman tapaiseen rengaspilveen olen joskus kamerani suunnannut, olisikohan joltakin kadonnut sädekehä?
    Oivat kummimmat olet löytänyt postaukseesi!

    VastaaPoista
  4. Unelma!
    Eikö olekin. Ajatella, että se toukka pystyi siihen.

    Arleena!
    Kuuta ja pilviä täällä tuijottelen.

    Kaanon!
    Ahaa! Sädekehä.

    VastaaPoista
  5. Näin aamutuimaan, silmät vielä rähmää täynnä, katselin uskomatonta kuvasarjaasi ja yritin ratkoa mielessäni, kuinka se on kuvattu. Samalla pieni kateudenpiikki hiipi sydänlihaani katsellessani veden monikasvoisuutta, jonka äärellä saat asua ja veden ilmeitä kuvata. (;))
    Tuokin lokki-merimetso yhdistelmä on erikoinen tapaus ja sateenkaariraudun kalastaja :)

    VastaaPoista
  6. Zilga!
    Näissä kuvissa on kyllä sattumalla vahva osuutensa :)

    VastaaPoista
  7. Noista kuvista on vaikea valita suosikkikumminta. Tai ehkä se sittenkin on se ensimmäinen. :)

    VastaaPoista