Erinimisiä myrskyjä.

Tässä on nyt koettu erilaisia henkilönimillä nimettyjä myrskyjä ja niiden lisäksi muita myrskyjä. Niille muille olemme Herra Kiven kanssa antaneet ihan omat nimet. Tässä niistä ensimmäinen, jolloin Herra Kivi yritti hellästi suojella selässään yhtä lintuparkaa pahimmilta pärskeiltä.

Silloin pärskähteli tässä rannassakin mukavasti. Tuppasi tuo meri pihalle asti.

 Välillä on ollut rauhallisempaa. Tämä iloinen vene ilahduttaa meitä lähes päivittäin.

Tämän kuun alussa Herra Kivi sai jo valkoisen talvitakin, mutta tänään siitä ei ole enää mitään jäljellä.

 

 Se nimeltä mainittu Seija-myrsky oli hukuttaa Herra Kiven. Meri näyttää tässä kuvassa viattoman vaalealta. Se johtuu siitä, että se on yhtenä vaahtopäänä. Olen tässä aina myrskyvaroituksen tullessa kantanut pikku puutarhapöydän ja pari puutarhatuolia sisään takaterassilta, sillä olen
-uskomatonta  kyllä- nähnyt puutarhatuolien lentelevän myrskyn voimasta. Se Seija lennätti sitten roskapönttöä pitkin pihaa, kun ei muuta keksinyt. Onneksi pöntön kansi pysyi kiinni. Eipä olisi ollut hauska käydä keräilemässä roskapussejaan naapuripihoista.

Aamulla Seijan luontoäiti lupasi myrskyn pian laantuvan näin kauniilla ilmiöllä.

Viime yönä myrskysi taas. Heräsin yöllä kummaan kolinaan. Selvisi, että tuuli oli vaihteeksi lennättänyt terassille kuivumaan viemääni lattiamoppia. Sellaista, jossa on metallivarsi, tiedättehän. Onneksi se ei ollut lentänyt ikkunaan vaan alas rannalle. Nimitimme Herra Kiven kanssa tämän myrskyn Mopinlennätysmyrskyksi.
Mutta, mutta! Taas ovat puutarhakalusteet takaterassilla, joten saatoin nauttia siellä aamupäiväkahvit - olihan ulkona peräti 6 astetta lämmintä.

 

Myrskyjen tarkkailun, tavaroiden edestakaisin kantamisen ja siivouksen lomassa olen ehtinyt käydä joululounailla. Yhdessä puurojuhlassa esiinnyin joulunäytelmässä, missä ei ollut lainkaan käsikirjoitusta, vedettiin vaan vuorosanat hatusta. Kehuja tuli:). Eilen nautimme maanantaikerhon kanssa joulutorttukahvit, torstaina taas menemme Kalastuskievariin joululounaalle. Sielläkin tarjotaan näin joulunaikaan sikapossua ja laatikoita. Yritän pysyä kohtuudessa sikapossun suhteen!

Ihan varmuuden vuoksi toivotamme jo nyt, Herra Kivi ja minä,  Oikein Ihanaa Joulunaikaa teille kaikille!

Tulipa sanottua

 Taisin viime kesänä sanoa useammankin kerran lauseen: "Ajatella, jos tämä kaikki sade olisi tullut lumena!" Ei olisi pitänyt sanoa. Nyt se on tullut lumena. Joka päivä. Ei kuitenkaan lumisateena. Ei täälläpäin. Täällä se tulee pyrynä. Otin tämän kuvan tänään 14.12.12

 Tämän kuvan otin 5.12.12. Silloinkin pyrytti. Ja kaikkina muinakin päivinä. Jäätä oli enemmän kuin nyt. Silloin sitä oli Herra Kiveen asti.

Ai niin! 10.12.12 ei pyryttämyt koko päivää. Innostuin silloin ottamaan tämän seesteisen kuvan.

 Marraskuun viimeisenä päivänä myrskysi. Tuuli idästä ajoittain 27 m/s. Se vei meriveden mennessään jonnekin Hankoon tai Turkuun tai kenties Tukholmaan asti. Meriveden korkeus oli - 80 cm. Herra Kiven varpaat paljastuivat. Tarkkailin tilannetta koko päivän, jos Ruotsinsalmen taistelun aikaisia uponneita purjelaivoja olisi tullut näkyviin. Ei tullut. Kaikki irtonainen lenteli ja kaatuili.

Iltaisin ja öisin on tämännäköistä. Laiva menee.
En nyt ala valittaa lumitöistä. Niitä saa tehdä koko ajan, jos huvittaa. Naapurin setä on kiltteyttään leventänyt pihapolkuani useasti. Jos tännepäin ennustetaan ajoittaista, heikkoa lumisadetta, se tarkoittaa kokopäiväistä pyryä. Lumityöt ovat tiettävästi kuntoa kohottavia ja terveyttä edistäviä. Se ilmenee lihaskipuina ja selkäsärkynä, olen ymmärtänyt.
EI SE MITÄÄN!!!! Joulu lähestyy. Lumitöiden välissä olen käynyt joulupuuroilla ja joululounailla ja jouluostoksilla. Vielä on joulutorttuilu ja ainakin yksi joululounailu edessäpäin.
Hyvät lukijani! Herra Kivi ja minä toivotamme teille kaikille oikein iloista joulunodotusta!

Moision kartanossa.

Mentiin eläkeläiskerhon kanssa Elimäelle Moision kartanoon puurojuhlaa viettämään. Eteisaulassa istui pari originaalia tonttua.

Aulan katossa komeili tämä lamppu. Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Nykyisen empiretyylisen rakennuksen on suunnitellut Carl Engel ja se on valmistunut vuonna 1820.

Täytyy sanoa, että hurmaannuin täysin. Ylläoleva maalaus on yhden yläkerran huoneen entisöidyssä katossa.

Taidetta on esillä runsaasti, sekä patsaita että maalauksia. Unohdin painaa mieleeni tämän salskean nuoren miehen nimen. Lisäksi siellä on vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Tämä on Ville Vallgrenin "Tanssijatar".

Tämä taas Väinö Aaltosen "Kahlaaja".

Näytteillä oli myös ihana juhlapuku.

 

Huonekalut siellä ovat upeita.

Tätä mallia oli vihreässä huoneessa kokonainen kalusto.

Sohvakalusto sinisessä huoneessa.

 Ja tuoli. Oi, oi!

En ole koskaan aiemmin kuvannut itseäni näin upeasta peilistä näkyen.

Gramofooni! Olisi hauska kuulla sen ääntä.

Tästä taulusta tunnistaa kuninkaallisen. Kartano on upea. Ulkokuvaa ei tullut otettua. Oli pimeää ja satoi räntää. Kuvia löytää googlaamalla Moison kartano.
Tänään meillä on ollut Amandan kanssa erimielisyyttä siitä päästääkö kunnon ihminen pikku kissansa ulos, kun tuulenpuuskat yltävät 20 metriin sekunnissa. Amandan mielestä päästää. Minun mielestäni EI! Lunta ei täälläpäin vielä ole nähty, jokunen rännän ripale tänään. Ruoho on vielä vihreää niin omassa pihassa kuin aidankin takana. Amanda murjottaa nyt olohuoneen sohvalla. Siitä huolimatta toivotamme molemmat oikein rattoisaa viikonloppua kaikille ystävillemme!

12-kuvaa, joulukuu

Oli pakko ottaa tämä joulukuun kuva jo tänään. Muut kuvat on otettu kunkin kuukauden 14. päivänä. Nyt on kuitenkin lähipäivinä kuvanottoaikaan menoa, joten nappasin sen varmuuden vuoksi, ettei jää ottamatta. Sattuipa onneksi vähäinen lumisade pari päivää sitten ja viime yönäkin oli muutama millimetri valkoista tullut. Kuukausikuvat suurenevat niitä hiirellä klikkaamalla.

Ylläolevaa klikkaamalla löytyy runsaasti kuukausikuvia.

Marraskuu
Lokakuu
Syyskuu