Näytetään tekstit, joissa on tunniste sorsat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sorsat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. syyskuuta 2009

Loiskuttelu.

- Hei! Leikitäänkö loiskuttelua!
- En minä jaksa. Siinähän kastuu!

- Eihän se haittaa. Voihan sitä sitten kuivatella kiven päällä.

- Meistä on kivempaa leikkiä piilosta.

- Katso nyt! Kivoja temppuja!
- Älä viitsi! Minulla menee vettä henkeen.

- No mene kauemmas nössö!

- Eikö olekin hieno sivuloiskahdus!

- Katso nyt! Näin kun pyörii, veteen tulee kuoppa.

- Voihan jysäys! Nyt se katosi siihen kuoppaan!

- Katsokaa kaikki! Tuo punainen osaa loiskuttaa hienosti.

- Menään tuonne kiville. Se iso lähettää loiskahduksia sinne asti. Voidaan keikkua!

- Hyvät loiskahdukset!

Kuvaaja pyytää anteeksi huonoa näkyvyyttä, kuvien epätarkkuutta ja makuuhuoneen ikkunan likaisuutta.
Kuvat oli pakko ottaa makuuhuoneen ikkunan läpi. Minulle ei oltu taaskaan ilmoitettu etukäteen, milloin näytös alkaa.

torstai 30. heinäkuuta 2009

Sanomalehtien oudot otsikot

Kyllä me Amandan kanssa hämmästyimme, kun eilen aamulla luimme Kymen Sanomista seuraavanlaisen uutisotsikon: "120 000 ANKERIASTA LENTÄÄ SUOMEEN KESKIVIIKKONA." Milloin ankeriaat ovat oppineet lentämään? Ennenhän ne uivat. Joskus ne kävivät myös pyydykseen. Yritimme muistella onko nyt mätäkuu. Jos se on mätäkuun juttu, että ne lentää.

Amanda meni laiturille tähyämään yläilmoihin josko niitä näkyisi.

Ja sitten rannan kivelle katsomaan, jos ne on laskeutuneet veteen.

"Jos ne putoaa tähän hiekalle, pistelen niitä heti poskeeni", sanoi Amanda. "Ne on muutenkin uhanalaisia eläimiä", sanoin minä.

Sitten huomasimme lokkien pesäkivellä oudon näköisen ilmiön.

"Nehän ovat vanha ystävämme Kalevi ja Irene", totesimme, kun Kalevi oli saanut viikattua siipensä normaaliasentoon.

Ruvettiin siitä sitten rauhoittumaan, tekemään tavallisia arkipuuhiamme, kukkien hoitoa ja pihan tarkkailua. Niitä ankeriaslentueita ei ole vielä tänäänkään näkynyt, vaikka on silloin tällöin tuijoteltu taivaalle.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Huonoja luontokuvia.

Aivan aluksi pitää pyytää anteeksi lukijoiltani kuvien kehnoutta. Kuvattavat olivat liian kaukana minun kameralleni. Sorsat piti kuvata ikkunan läpi. Ikkuna on tietenkin likainen. Olenkin tässä tuumaillut paremman kameran hankintaa. Ehkä myös ikkunan pesua. En lupaa mitään varmaa.



Aamulla yksinäinen ja epätoivoinen joutsen ihmetteli sulavatko jäät tällä menolla ennen heinäkuuta. Niin minäkin

Äkkiä havaitsin pihalla kaksi sorsapariskuntaa. Oikeanpuoleiset tunsinkin. Nehän ovat Irene ja Kalevi. Tässä näyttää olevan joku tiukka keskustelu meneillään. Irenellä ja Kalevilla on ikiaikainen nautintaoikeus tähän kiinteistöön. Olivat sitä mieltä, että painukaa te tulokkaat muille pihoille. Mietin ketä nuo toiset oikein ovat.

Mutta sitten ymmärsin, että sehän on se lumilautailija Heikki ja hänen tyttöystävänsä. Aikoivat laskea tässä mäkeä.


Amanda halusi lukea aamun lehden ennen minua. Oli pyörtyvinään luettuaan siinä näkyvän uutisen.