Näytetään tekstit, joissa on tunniste joutsen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joutsen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Mitähän hän oikein tarkoitti?????

 Pari päivää edellisen kummastuksen jälkeen huomasin joutsenperheen aivan rannassani. Menin takaterassille kuvaamaan sitä, jolloin toinen vanhemmista alkoi ärhennellä minulle.

 Säikähdin ja aloin vetäytyä sisälle. Katseeni osui portaiden juurelle, jossa seisoi kolmas iso joutsen.

 Joutsen on iso pelottava lintu, kun se tulee noin lähelle. Vetäydyin sisätiloihin ja kuvasin sitä ikkunan läpi.

 Ahaa! Se aikoo ilmeisesti lahjoittaa minulle höyhentyynyn.

Otetaan muutama sulka tuosta selkäpuolelta

ja pari tuosta vasemmalta

muutama vielä kauempaa

pari siipisulkaa

ehkä vielä jokunen tuosta keskeltä

muutama mahan alta

tältä puolelta myös

ja vatsan alta

pitää kurottaa kunnolla

 vielä vähän

nivustaipeesta

täällä kutisee


no, nyt yksi tarttui nokkaani


Taitaa riittää. Lepään vähän.

- Kiitos esityksestä, sanoin minä ja istahdin siirtämään kuvia koneelle. ( Niitä tuli otettua 52 kappaletta) Olkaa iloisia, etten laittanut niitä kaikkia tänne tutkailtavaksi.



torstai 14. heinäkuuta 2011

Hyvinkasvatetut lapset.

Eilen tuttu joutsenpariskunta, joka osaa lastenkasvatuksen, vei lapsosiaan retkelle klo 12.46.

Klo 16.07 palattiin takaisin edelleen hyvässä järjestyksessä. Äiti tosin joutui paimentamaan viimeiseksi jäänyttä, joka oli jo väsynyt päivän touhuista.

torstai 30. syyskuuta 2010

Vesiliikennekatsaus.


Eilen katselimme, Amanda ja minä, kahta joutsenta, jotka uiskentelivat tyytyväisinä kauniina syyspäivänä. Aloimme muistella mitä kaikkea viime aikoina on vesiliikenteessä nähty.

Pari viikkoa sitten luulimme, että olimme äkkiä siirtyneet viime vuosisadan alkupuolelle. Amanda sanoi voivansa hyvinkin kuvitella olleensa tuollaisen hienon purjelaivan laivakissa.
Kyseessä oli kuunari Linden. Se on Suomen suurin käytössä oleva matkapurjealus. Jäljennös samannimisesta purjelaivasta, joka purjehti itämerta 1920-luvulla. Sen pituus on 49 metriä, suurin leveys 8,6 metriä, maston korkeus 32 metriä. Purjepinta-ala on 632 neliömetriä.

Eräänä iltana näimme Kristina Brahen todennäköisesti viimeisen kerran tänä kesänä.

Eräänä aamuna taas merentutkimusalus Aranda porhalsi tarmokkaan näköisesti näytteenottoon.

Älkäämme unohtako kummallisia kuljetuksia.

Niitähän menee suuntaa jos toiseenkin.

Härveli menee.

Iltahämärässä viedään puuta paperinvalmistukseen. Aika iso urakka pienellä hinaajalla.

Laivoja on nähty valkoisia,

sinisiä, punaisia, vihreitä, ruskeita, keltaisia.....
"Lopeta nyt jo", sanoi Amanda, "tämähän kyllästyttää ketä tahansa."
























perjantai 30. lokakuuta 2009

Neuvoja yksinhuoltajaäidille.

Yksinhuoltajaäiti tuli eilen tuohon rantaan syöttämään poikasiaan. Koska marraskuu on tuossa tuokiossa käsillä, ja yöksi oli ennustettu pakkasta, yritin antaa sille pari neuvoa.
Kerroin, että nyt alkaisi olla korkea aika ruveta suunnittelemaan matkaa etelään päin. Osoittelin suuntaa länteen ja mainitsin Hangon tai peräti Ahvenanmaan olevan noin aluksi hyvä suunta talvea silmälläpitäen.

Hän ei kuunnellut minua vaan pisti päänsä pensaaseen. Ei, vaan pohjamutaan. Mainitsin vielä nähneeni yhden perheen viime talvena lähtevän KÄVELLEN JÄÄTÄ PITKIN etelään päin, kun olivat niin myöhässä.

Hyvät neuvoni kaikuivat kuuroille korville. Koko perhe oli työntänyt päänsä pohjamutiin.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Yksinhuoltajaäiti.

Eilen tämä ylpeä äiti toi lapsosensa kuvattavaksi. Ovathan ne suloisia!

Vaan on niissä kasvattamista. Yhtä niistä piti varsinkin neuvoa koko ajan. Se ei tahtonut pysyä järjestyksessä. Isäänsäkö tuo lie tullut. Missä se isä muuten liehui, kun ei ollut paikalla? Kavereiden kanssa juhannuskaljoilla vai?

Katsokaa nyt sitä lasta! Ei millään voi asettua kauniisti neliriviin, kuten äiti määrää.

Tämä naurulokki väitti aattoiltana, että sillä on iso perhe ja pitäisi saada vähintään yksi grillimakkara. Kaikkia juttuja me ei uskota.

Tiedän, että yksi kalalokin poikanen kuoriutui eilen. Näin sen, kun katsoin kiikarilla. Isä, joka pitää vahtia laiturilla, ei salli lastaan kuvattavan. Ne on niitä vanhoja lokkien uskomuksia, että kameralla on paha silmä.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Huonoja luontokuvia.

Aivan aluksi pitää pyytää anteeksi lukijoiltani kuvien kehnoutta. Kuvattavat olivat liian kaukana minun kameralleni. Sorsat piti kuvata ikkunan läpi. Ikkuna on tietenkin likainen. Olenkin tässä tuumaillut paremman kameran hankintaa. Ehkä myös ikkunan pesua. En lupaa mitään varmaa.



Aamulla yksinäinen ja epätoivoinen joutsen ihmetteli sulavatko jäät tällä menolla ennen heinäkuuta. Niin minäkin

Äkkiä havaitsin pihalla kaksi sorsapariskuntaa. Oikeanpuoleiset tunsinkin. Nehän ovat Irene ja Kalevi. Tässä näyttää olevan joku tiukka keskustelu meneillään. Irenellä ja Kalevilla on ikiaikainen nautintaoikeus tähän kiinteistöön. Olivat sitä mieltä, että painukaa te tulokkaat muille pihoille. Mietin ketä nuo toiset oikein ovat.

Mutta sitten ymmärsin, että sehän on se lumilautailija Heikki ja hänen tyttöystävänsä. Aikoivat laskea tässä mäkeä.


Amanda halusi lukea aamun lehden ennen minua. Oli pyörtyvinään luettuaan siinä näkyvän uutisen.