Ihana, varhainen kevät!

 Olemme Herra Kiven kanssa vallan hurmaantuneet tästä varhaisesta keväästä.
Herra Kivi vapautui jäiden kahleista 22.3.14. Jäät ajelehtivat edestakaisin joitakin päiviä.

 Seurasi muutamia sumuisia päiviä.

Melko pian alkoi veneliikenne. Tämä punapurje nähtiin 4.4.

Eilen kaunis laivan näköinen laiva lipui ohitse.

 Saarikylään on ilmestynyt uusi kerrostalo. Asuntonäyttöjä on havaittu melkein joka päivä.

Pyykit kuivuvat nyt takaterassilla muutamassa tunnissa. Voi, voi, Pikku Myy on joutunut riippumaan pää alaspäin. Menee veri päähän.

Eilen kävin torilla ostamassa vihanneksia. Otin kuvan kännykällä. Aurinko häikäisi niin, etten nähnyt mitä kuvasin. Tuli taidekuva.

 Ei osunut aivan kohdalleen tämäkään.

Ihme ja kumma, tässä on hyvä kohdistus. Voi, voi erittäin epätarkka.
Ei se mitään! Toivotamme Herra Kiven kanssa kaikille ystävillemme suloista kevään jatkoa.
P.S. Olemme saaneet runsaasti moitteita blogin laiskasta päivittämisestä. Syy ei ole Herra Kiven!

Kävin kesässä 3.

Aamupala nautittiin hotellin ulkotiloissa.

 Tuommoinenkin minulla kasvoi kotona sisällä monta vuotta. En enää muista mitä sille lopuksi kävi.

 Tämän päiväinen kävely suuntautui edellisiin nähden vastakkaiseen suuntaan rannikolla. Määränpää on tuo kaukana näkyvä niemi.

 Nyt on jo päästy huomattavasti lähemmäs.

 

 

Ruukkupuutarha ravintolan pihalla.

 

 

 Portailla seisovan hanhi lähetti terveisensä minun puutarhani hanhelle.

Oi, miten kauniita.

 Tämä yritti pistää.

Tyylikkäästi maalattu asunto. Joulukoriste riippuu ovenpielessä.

 Sainpa viimeinkin kuvan kunnon tyrskähdyksestä!

 Minua reippaammat retkeilijät kävelivät tuonne ylös.

Tämän asunnon omistaja on kerta kaikkiaan ihastunut Lumikkiin ja seitsemään kääpiöön.

Pikku hauva ei suostunut tekemään lähempää tuttavuutta.

 Noilta parvekkeilta on mahtava merinäköala.

Tämän talon seinään on maalattu hauska taulu.

Kukkaloistoa vielä kerran, olkaa hyvät.

Kävin kesässä 2.

 Seuraavana päivänä ajaa hurautettiin taksilla kauempana olevaan keskustaan. Siellä huomasin kirkon portailla kauniin rauta-aidan takana joulu-asetelman. Varsinaista jouluahan viettiin siellä loppiaisena. Rauta-aidan portti oli lukossa.

Sieppasin kuvasta osasuurennoksen, jotta tekin näette siellä olevat Marian ja lapsen sekä itämaan tietäjät.

 Kirkon edessä olevan aukion yllä oli jouluvalojen verkko. Se mahtoi näyttää upealta pimeässä.

Kun oltiin tarpeeksi kävelty tässä keskustassa ja minä olin riehaantunut ostamaan liikaa kesävaatteita, tarvittiin energiaa. Olkaa hyvät! Saa maistaa!

Ylläkuvatun voimalla aloitettiin kävely takaisin hotellille. Matkalla ohitettiin ruukkuistutuksia. Laittaisinkohan ensi kesänä tuollaiset kotipihalle.....

 tai olisikohan tällainen korkea asetelma hienompi. Voi kyllä olla, ettei onnistu näillä leveysasteilla.

 Toivoton yritys taitaa olla näidenkään istuttaminen kotirannalle.

Ohitettiin rantabulevardin vieressä auringonpalvontaa.

Semmoista katsellessa alkoi janottaa.

Taisin juoda tällaisen. Myös vasemmalla näkyvä cappuccino maistui.

 Siispä jatkettiin matkaa. Yritin taas saada oikein hienon kuvan mainingista. Ei oikein onnistunut, varjoliitäjä kuitenkin tallentui kuvaan.

Perille päästiin. Hieno suoritus! Oltiin ansaittu pikkuruinen päivälepo.

Kävin kesässä 1

 Sain matkustaa kesään. Tässä näkymä hotellin parvekkeelta.

 Hotellin pihalla kukki sinikukkainen pensas.

 ja aika isot kiinanruusut.

 Tämän kukan sisään melkein työnsin nenäni.

 Kaktukset komeilivat.

Mainingit löivät rantaan taukoamatta kohisten. Rakastan maininkien ääntä. Rannalla kävijät olivat pinonneet rantakivistä somia patsaita.

 Kävelytie johti näköalakukkulalle.

 Kukkulalta näki kauas.

 Päivän toisella kävelyretkellä riehaannuin kuvaamaan meren kohinaa.

Tarpeeksi käveltyäni sain palkinnoksi kahvia ja omenapiirakkaa.

Siirtyminen talvesta ja pimeydestä kesään ja mahtavaan auringonpaisteeseen sujui vaivattomasti.
Ilmeisesti liiankin vaivattomasti minun kohdallani. Matkaseura luki aamupalalla ääneen kännykästään Yhdysvalloissa ja Kanadassa olleen melkein neljänkymmenen asteen pakkasia. Sain juuri ja juuri kiinni suustani ulos pyrkivän lauseen :"Mitä ihmettä, keskellä kesää???".

Erinimisiä myrskyjä.

Tässä on nyt koettu erilaisia henkilönimillä nimettyjä myrskyjä ja niiden lisäksi muita myrskyjä. Niille muille olemme Herra Kiven kanssa antaneet ihan omat nimet. Tässä niistä ensimmäinen, jolloin Herra Kivi yritti hellästi suojella selässään yhtä lintuparkaa pahimmilta pärskeiltä.

Silloin pärskähteli tässä rannassakin mukavasti. Tuppasi tuo meri pihalle asti.

 Välillä on ollut rauhallisempaa. Tämä iloinen vene ilahduttaa meitä lähes päivittäin.

Tämän kuun alussa Herra Kivi sai jo valkoisen talvitakin, mutta tänään siitä ei ole enää mitään jäljellä.

 

 Se nimeltä mainittu Seija-myrsky oli hukuttaa Herra Kiven. Meri näyttää tässä kuvassa viattoman vaalealta. Se johtuu siitä, että se on yhtenä vaahtopäänä. Olen tässä aina myrskyvaroituksen tullessa kantanut pikku puutarhapöydän ja pari puutarhatuolia sisään takaterassilta, sillä olen
-uskomatonta  kyllä- nähnyt puutarhatuolien lentelevän myrskyn voimasta. Se Seija lennätti sitten roskapönttöä pitkin pihaa, kun ei muuta keksinyt. Onneksi pöntön kansi pysyi kiinni. Eipä olisi ollut hauska käydä keräilemässä roskapussejaan naapuripihoista.

Aamulla Seijan luontoäiti lupasi myrskyn pian laantuvan näin kauniilla ilmiöllä.

Viime yönä myrskysi taas. Heräsin yöllä kummaan kolinaan. Selvisi, että tuuli oli vaihteeksi lennättänyt terassille kuivumaan viemääni lattiamoppia. Sellaista, jossa on metallivarsi, tiedättehän. Onneksi se ei ollut lentänyt ikkunaan vaan alas rannalle. Nimitimme Herra Kiven kanssa tämän myrskyn Mopinlennätysmyrskyksi.
Mutta, mutta! Taas ovat puutarhakalusteet takaterassilla, joten saatoin nauttia siellä aamupäiväkahvit - olihan ulkona peräti 6 astetta lämmintä.

 

Myrskyjen tarkkailun, tavaroiden edestakaisin kantamisen ja siivouksen lomassa olen ehtinyt käydä joululounailla. Yhdessä puurojuhlassa esiinnyin joulunäytelmässä, missä ei ollut lainkaan käsikirjoitusta, vedettiin vaan vuorosanat hatusta. Kehuja tuli:). Eilen nautimme maanantaikerhon kanssa joulutorttukahvit, torstaina taas menemme Kalastuskievariin joululounaalle. Sielläkin tarjotaan näin joulunaikaan sikapossua ja laatikoita. Yritän pysyä kohtuudessa sikapossun suhteen!

Ihan varmuuden vuoksi toivotamme jo nyt, Herra Kivi ja minä,  Oikein Ihanaa Joulunaikaa teille kaikille!