torstai 14. helmikuuta 2013

Hyvää ystävänpäivää


Toivottelen Hyvää ystävänpäivää kaikille blogiystävilleni. Ottakaa ystävänpäiväkukat itsellenne kuvan runsaasta tarjonnasta. Herra Kivi yhtyy toivotuksiin.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Mikäkö tämä on?


Mikäkö tämä on? Väärin! Se ei ole teesihti.
Se on se kilpi, mikä minun pitää asettaa kaihileikatun silmän päälle yöksi. Liisteröin sen naamanahkaani kiinni ihoteipillä.
Kiitos kysymästä kaikki blogiystäväni!
Leikkaus sujui leikkauskertomuksen mukaan normaalisti. Se kesti 12 minuuttia. Voin kokemuksesta sanoa, että keskussairaalan minuutit ovat kaaaamean piiiiiitkiä. Hoitaja kehotteli minua useita kertoja hengittämään rauhallisesti. Ei ole, kuulkaa, helppoa hengittää rauhallisesti, kun silmään  tunkeudutaan.
Sen voin sanoa, ettei yhtään sattunut, eikä silmässä mitään tuntunut, jotta kaihileikkausta ei siinä mielessä tarvitse pelätä. Olin siitä huolimatta kauhusta jäykkänä, mikä ei kylläkään ollut kilttiä kaikkia niitä ystävällisiä hoitajia ja lääkäreitä kohtaan, jotka siellä tapasin.
Ymmärsin leikkaustuolista noustuani kiitellä heitä kaikkia useampaan kertaan.
Leikkauksen jälkeen tarjottiin kahvia ja pipari. Lisäksi tarjoiltiin lukuisia ohjeita ja neuvoja.
Kahteen viikkoon ei saa kastella kasvoja, oikeastaan tukan pesukin kiellettiin. Ei saa ponnistella ja lääkkeitä tulee muistaa tiputella silmään kolmesti päivässä. Ensimmäinen tiputusyritys meni pieleen. Tai pitäisikö sanoa poskelleen. Kolmas yritys onnistui ja seuraavatkin on ilmeisesti osuneet silmään eikä poskelle.
Mainittiin myös, että silmä saattaa peräti kahden viikon ajan tuntua sellaiselle, kuin siinä olisi roska.
Se tunne hävisi jo seuraavana päivänä, eikä mitään muutakaan ikävää ole ilmennyt.
Leikkausta seuraavana päivänä ällistyin pystyessäni lukemaan TV:n tekstiä aivan mahdottoman  hyvin sohvalta asti.
Kaikki muukin mihin katson on selkeätä. Tuolla Ruotsinsalmessa välkkyvät loistot ovat ihanan kirkkaat ja loistavan väriset.
Valitettavasti leikkaus vaan on vanhentanut minua huomattavasti. Naamassani ovat uurteet lisääntyneet ja rypyt moninkertaistuneet!!!!!
Voi,voi! No, yritän olla vilkuilematta peiliin. Toisessa silmässä kaihi on vielä jäljellä. Jos on pakko, niin katson peiliin sillä silmällä.
Toivottelen teille kaikikille kirkkaita helmikuun päiviä!

torstai 31. tammikuuta 2013

Vihdoinkin!

Laitan tähän kuvan tuosta amarylliksestä, joka ei tunnu ymmärtävän, että joulu on jo kaukana takanapäin.
"Vihdoinkin!" tuossa otsikossa ei tarkoita sitä, että amaryllis vihdoinkin kukkii, vaan sitä että minulle vihdoinkin tuli kutsu kaihileikkaukseen.
Olen odottanut kutsua lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien, jolloin silmälääkäri totesi molemmissa silmissäni olevien harmaakaihien kehkeytyneen siihen pisteeseen, että ne pitäisi operoida.
Näin jo silloin aika kehnosti ja osittain kaiken kahtena. Silmälasitkin olivat tilanteeseen sopimattomat, mutta eihän niitä siihen hätään kannattanut uusia hankkia, olisivat taas leikkauksen jälkeen sopimattomat.
Siitä lähtien näkö on huonontunut huonontumistaan ja kahdentunut kahdentumistaan. Joulu oli tietysti ennenkuulumattoman riemukas, näinhän kynttilänvalot ja kaikki muutkin jouluvalot kahtena.
Valokuvaus ei ole erityisemmin innostanut, koska en tiedä onko tuo amarylliksenkään kuva tarkka vai ei.
Ensi viikon torstaina pitäisi tilanne ainakin toisen silmän kohdalta kirkastua ja tarkentua.
Kutsukirjeesä kerrottiin minulle tarjottavan kahvia leikkauksen jälkeen. Mistä ihmeestä siellä tiedetään minun tulevan toimeen vain lyhyitä aikoja ilman kahvikupposta????
Kirjeessä sanottiin, ettei autolla ajo ole sallittua leikkauspäivänä. Ehän se ole minulle sallittua muulloinkaan. Eihän minulla ole edes ajokorttia. Ei ole ikinä ollutkaan.
Leikkauspäivänä mainittiin TV:n katselun ja lukemisen olevan sallittua. Bloggaamisesta ei ollut mainintaa!!
Toivon hartaasti, että näköni paranee sen verran, ettei minun tarvitse tihrustaa tämän koneen näyttöä sammalla tavoin kuin nyt.
Lupaan palata asiaan leikkauksen jälkeen.
Kiitos kaikille pariin edelliseen bloggaukseeni kommentteja laittaneille!
Oikein mainiota helmikuuta ja kevään odotusta teille rakkat lukijani!

tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulupäivänä



- Hyvää Joulupäivää sinulle Herra Kivi. Miten on joulusi mennyt?
- Kiitos kysymästä! Jos tämä meno jatkuu,  taidan vähitellen hukkua lumeen.

- Viime yönä sentään vielä näin ikkunastasi sisällä loistavan joulukuusen. Siitä tuli oikein hyvä mieli.
- Sepä hauskaa!

 - Sinulla näkyy yksi jos toinenkin lintu istuvan siellä kuusen oksalla. Onko tuo se Sylvian joululaulun Sylvia?
- Se taitaa olla se "Mä okslla ylimmällä oon Harjulan seljänteen" -Sylvia, kun se laulaa noin korkealla.

 - Ahaa! Voisiko tuo punainen olla se Sylvian joululaulun Sylvia?
- Se taitaa olla liian korea Sylviaksi. Kenties se on se "Ylhäällä orressa vielä on vain se häkki mi sulkee mun  sirkuttajain"-lintu.

- Entä tuo alimmainen sitten?
- No se taitaa olla lehtokerttu. Sekään ei ole se mustapääkerttu, joka siinä Sylvian joululaulussa tarinoi. Satusetä Topeliushan se nuo on runoillut ja taitaa kertoa niisä itsestään.
- Vai niin, Taidanpa ottaa pienet päiväunet, kun tuota luntakin näkyy niin tasaisesti tulevan.
Leppoisat jouluterveiset vaan kaikille lukijoillemme!

perjantai 14. joulukuuta 2012

Tulipa sanottua

 Taisin viime kesänä sanoa useammankin kerran lauseen: "Ajatella, jos tämä kaikki sade olisi tullut lumena!" Ei olisi pitänyt sanoa. Nyt se on tullut lumena. Joka päivä. Ei kuitenkaan lumisateena. Ei täälläpäin. Täällä se tulee pyrynä. Otin tämän kuvan tänään 14.12.12

 Tämän kuvan otin 5.12.12. Silloinkin pyrytti. Ja kaikkina muinakin päivinä. Jäätä oli enemmän kuin nyt. Silloin sitä oli Herra Kiveen asti.

Ai niin! 10.12.12 ei pyryttämyt koko päivää. Innostuin silloin ottamaan tämän seesteisen kuvan.

 Marraskuun viimeisenä päivänä myrskysi. Tuuli idästä ajoittain 27 m/s. Se vei meriveden mennessään jonnekin Hankoon tai Turkuun tai kenties Tukholmaan asti. Meriveden korkeus oli - 80 cm. Herra Kiven varpaat paljastuivat. Tarkkailin tilannetta koko päivän, jos Ruotsinsalmen taistelun aikaisia uponneita purjelaivoja olisi tullut näkyviin. Ei tullut. Kaikki irtonainen lenteli ja kaatuili.

Iltaisin ja öisin on tämännäköistä. Laiva menee.
En nyt ala valittaa lumitöistä. Niitä saa tehdä koko ajan, jos huvittaa. Naapurin setä on kiltteyttään leventänyt pihapolkuani useasti. Jos tännepäin ennustetaan ajoittaista, heikkoa lumisadetta, se tarkoittaa kokopäiväistä pyryä. Lumityöt ovat tiettävästi kuntoa kohottavia ja terveyttä edistäviä. Se ilmenee lihaskipuina ja selkäsärkynä, olen ymmärtänyt.
EI SE MITÄÄN!!!! Joulu lähestyy. Lumitöiden välissä olen käynyt joulupuuroilla ja joululounailla ja jouluostoksilla. Vielä on joulutorttuilu ja ainakin yksi joululounailu edessäpäin.
Hyvät lukijani! Herra Kivi ja minä toivotamme teille kaikille oikein iloista joulunodotusta!

lauantai 3. marraskuuta 2012

Aamukampa 22

 Klikkaamalla ylläolevaa löytyy mainioita vuosikampakuvia.

- Herra Kivi! Olen pahoillani, etten ole ehtinyt haastatella sinua lainkaan lokakuun aikana.
- Ei se mitään. Olen huomannut, että takaterassisi on purettu pois. Ole  nyt varovainen, ettet ryntää innoissasi valokuvaamaan minua. Saatat pudota terassin alle. Siinä voi käydä huonosti.
- Sitä minäkin pelkään. Olen tosin laittanut taloustikkaat oven eteen muistuttamaan asiasta.
Laitan tänne blogiin raportin lokakuusta.
- Laita vaan, jos siitä jotakin raportoimista löytyy. Minusta lokakuun kuvaamiseen tarvitaan vain yksi sana: SATAA! Kuten nytkin. Eilen satoi koko päivän ja sama meno jatkuu tänäänkin. Onneksi mereen mahtuu vettä.
- Joitakin kuvia olen sentään ottanut. Tässä näytät nauttivan ilta-auringon hohteesta 7. lokakuuta. Se korosti hienosti lehtipuiden ruskaa.

 
- Nähtiin sentään jokunen tyyni, kuulakas syyspäivä. Tämän otin 9. lokakuuta.
- Oli oikein ihana syyspäivä, veneilijätkin innostuivat vielä ajelemaan mökeilleen.

- Aamuvarhain 14. lokakuuta taivas enteili myrskyä.
- Ei siitä sentään pahempaa kehkeytynyt. Huomasin sinun ja sukulaistytön autonkuljettajan tyhjentävän sadevesitynnyrit. Mihin ihmeeseen te sitä sadevettä keräsitte, kun melkein joka päivä satoi?

- Samana päivänä nähtiin tällainenkin pilvi-ilmiö. Eihän tuota usko kukaan.
- Totta on. Voin sen todistaa. Aurinko ja pilvet siinä leikittelivät.

- Ensimmäinen varsinainen syysmyrsky koettiin tänä vuonna 16. lokakuuta. Ei ollut kovin hurja. Merivesikin nousi vain 80 senttimetriä normaalin yläpuolelle.
- Minua huvitti tuo lokki. Se otti kunnon suihkun.

 - Auringonnousut saattavat tähän aikaan vuodesta olla suorastaan järkyttäviä, kuten 22. lokakuuta nähtiin.
- Ei tuosta paisteista päivää kehkeytynyt, mutta lämmintä oli vielä 7 astetta päivällä.

- Aamu 25. lokakuuta valkenikin sitten miinus-asteisena. Pakkasta oli tosin vain yksi aste.
- Etpä ottanut kuvaa siitä, kun sain seuraavana päivänä ensimmäisen lumikuuron niskaani tänä vuonna. No, se suli pian. Huomasin sinun istuttaneen kukkasipulit maahan toissapäivänä. Nythän meillä on taas 7 astetta lämmintä, ja kuten sanottu,  sataa.
Terveisiä kaikille lukijoillemme! Luulen osan heistä kokeneen jo kunnon talvisäitäkin.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Syyskuussa

Minulla on tämä bloggaaminen nyt jäänyt vallan puutteelliseksi kaiken maailman muiden touhujen takia. Herra Kivi kehoitti minua pyytämään anteeksi kaikilta blogiystäviltäni! Vähän myöhään tulee tämä raportti. Kävin syyskuussa pääkaupungissa. Käynnin varsinainen tarkoitus oli  Helene Schjerfbeck-näyttelyyn tutustuminen Ateneumissa. Koska siellä kuvaaminen ei ollut sallittua, laitan tähän kuvia muista näkemistäni asioista. Uusi konsertti talo on mielestäni aivan hyvännäköinen, ainakin tästä kulmasta katsottuna.

 Talon sisällä hurmaannuin ensiksi tästä taideteoksesta. Sen varjo lankeaa takana olevaan tiiliseinään ja muodostaa siihenkin kauniin kuvion.

 Kerrosta alempana on kahvio. Kahvilla istuessani totesin lasiseinän kuvaukselliseksi ja tutkimisen arvoiseksi.

 Otetaan yksityiskohta siitä lähempään tarkasteluun.

 Ja vielä yksi kuva heijastuksista.

 Pihan puolella on patsas. Sen nimi on tietenkin "Hauki"

Kaupunkikävelyllä huomasin Helsingin pormestarin huolehtineen hyvin kukkiensa kastelusta.
 
 Kaupunkia oli kivasti koristeltu.

 Aiottiin mennä kahville Tuomiokirkon kryptaan, mutta siellä ollut kesäkahvila oli juuri edellisenä päivänä suljettu.

 Portti sinne on upea!

 Mentiin sitten kahville Cafe' Ekbergille.

Nam! Saa maistaa!